Fira

Uusi putkiremonttimalli vaikutti koviin kasvulukuihin

Vantaalainen putkiremontteihin ja toimistosaneerauksiin erikoistunut yritys Fira Palvelut Oy ylsi viime vuonna yli 6 miljoonan euron liikevaihtoon, mikä tarkoittaa peräti 700 prosentin kasvua edellisvuodesta. Voimakasta kasvua siivitti yrityksen kehittämä uusi taloyhtiöille suunnattu putkiremonttimalli, joka tähtää asukkaiden erinomaiseen palvelukokemukseen putkiremontin aikana.

Tutkimusten mukaan 40 prosenttia Suomessa tehtävien putkiremonttikohteiden asiakkaista on tyytymättömiä työn kulkuun. Yhtä huonoja lukuja on saatu kysyttäessä asukkaiden ja osakkaiden mielipiteitä tiedottamisen sujuvuudesta putkiremonttien aikana.

”Tätä lähtötilannetta halusimme lähteä muuttamaan kun Fira Palvelut perustettiin vajaat kaksi vuotta sitten”, toimitusjohtaja Sami Kokkonen kertoo.

Putkiremontit eli linjasaneeraus on verraten nuori toimiala. Se on tunnustettu omaksi alakseen vasta 2000-luvulla.

Perinteistä rakennustoimintaa harjoittavat yritykset soveltavat putkiremonteissa yleensä perinteiseltä rakennusalalta tuttuja toimintamalleja. Ne eivät välttämättä toimi putkiremontin yhteydessä, jossa kajotaan asukkaan yksityisyyteen eli kotiin, joka saattaa olla asumiskelvoton useiden kuukausien ajan.

Fira Palveluiden putkiremonttityön vaiheista tiedotetaan kohteen asukkaille aktiivisesti esimerkiksi nettisivulla, tekstiviesteillä, sähköpostitse ja kirjeitse. Osakkaiden ja asukkaiden yhteyshenkilönä toimii koko projektin ajan helposti tavoitettava yksi ja sama henkilö, ja asuntojen sisällä tapahtuvien muutostöiden havainnollistamiseen käytetään 3D-kuvia. Kylpyhuoneen muutostöistä tehdään mittakuvapiirustus, joka helpottaa työn koordinointia kaikkien tekijöiden kesken.

”Mittakuvapiirustuksen avulla pystytään parantamaan työn laatua, kun kaikki osapuolet suunnittelijoita, asentajia, asukkaita, työnvalvojia ja isännöitsijöitä myöden puhuvat samaa kieltä”, Kokkonen toteaa.

Asukkaille tarjotaan myös lisäpalveluja, kuten sijaisasuntovaihtoetoja, sisustussuunnittelua, rahoitusratkaisuja sekä rakennusajan muutto- ja väliaikaisvarastopalveluja.

Kolmasosaan asunto-osakeyhtiöistä tulossa putkiremontti

Fira Palveluiden laskelmien mukaan noin miljoonan ihmisen kotona tehdään seuraavan kymmenen vuoden aikana linjasaneeraus. Tämä tietää putkiremonttia noin 25 000 kerrostaloon eli lähes kolmasosaan kaikista Suomen asunto-osakeyhtiöistä.

Kokkonen toivottaa muutkin kehittyneet toimijat tervetulleeksi linjasaneerausalalle. Jos putkiremontista tulisi aikaisempaa helpompi ja nopeampi, parantaisi se alan mielikuvaa ja vähentäisi taloyhtiöiden pelkoa tarttua korjaustoimenpiteisiin. Kehittyneet toimintamallit houkuttelisivat myös entistä osaavampia ihmisiä alalle. Kokkonen uskoo, että korjausrakentamisen parissa riittää työtä, vaikka uudisrakentaminen talousnotkahduksen takia romahtaisikin.

”Meille kasvu ei ole itsetarkoitus. Haluamme kehittää linjasaneerauksen toimintamalleja ja tuottaa asukkaille selkeää lisäarvoa. Tavoitteemme on myös lyhentää saneeraukseen käytettävää aikaa. Kasvu on mahdollista, mutta matka on vielä kesken,” Kokkonen toteaa.

Lisätietoja:
Sami Kokkonen, toimitusjohtaja
Fira Palvelut Oy
0400 204 250
sami.kokkonen@fira.fi

Fira Palvelut on innovatiivinen rakennusalan kasvuyritys, joka tuo palvelunäkökulman korjausrakentamiseen. Fira Palvelut on saavuttanut korkean, Suomen Asiakastiedon myöntämän Rating Alfa -luokituksen, johon yltää vain joka kymmenes suomalaisyritys. Luokitus on yksi osoitus siitä, että Fira Palvelut on luotettava kumppani. Fira Oy on Fira Palvelut Oy:n pääomistaja.


Uudet energiatehokkuusvaatimukset ja hoivarakentamisen voimakkaasti kasvava kysyntä ajavat rakennusalan toimijoita uudenlaiseen yhteistyöhön innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi. Firan ja Technopoliksen perustama yritysklusteri on tästä hyvä esimerkki.

Heinäkuussa voimaan astuvat uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset tuovat mukanaan yhden suomalaisen rakentamishistorian suurimmista muutoksista. Määräykset asettavat tiukat rajat sille, kuinka paljon energiaa uudisrakennus saa kuluttaa, sekä sisältävät rakennuksen vaippaan ja teknisiin järjestelmiin liittyviä vaatimuksia. Määräykset kannustavat myös siihen, että rakennus itse tuottaisi osan käyttämästään energiasta.

Uudet määräykset vaikuttavat voimakkaasti talojen rakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen.

”Rakennusalan yritykset eivät ole koskaan olleet niin suuren kehityspaineen alaisina kuin nyt. Uudet säädökset lisäävät suunnittelun vapautta ja luovat edellytykset rakentamisen laadun paranemiselle, mutta tueksi tarvitaan useiden eri toimijoiden välistä ennakkoluulotonta yhteistyötä sekä uusia liiketoimintamalleja. Yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan kekseliäitä, toimintavarmoja ja kustannuksiltaan järkeviä energiatehoratkaisuja, ovat nyt vahvoilla”, rakennusyhtiö Firan varatoimitusjohtaja Miska Eriksson ennustaa.

Uusi E-luku luo raamit

Uudet rakentamisen energiamääräykset kiteytyvät niin sanottuun E-lukuun, joka otetaan käyttöön Suomessa heinäkuussa. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että luku ilmaisee energiankulutuksen ylärajan rakennuskohtaisesti. Tapa, jolla talon käyttämä energia on tuotettu, vaikuttaa energiatodistuksen lopputulokseen: mitä energiatehokkaampi lämmitysmuoto, ilmanvaihto, valaistus ja lämminvesijärjestelmä, sen suopeampi E-luku. Menetelmä kannustaa siis käyttämään uusiutuvia energianlähteitä, esimerkiksi maalämpöä sekä aurinko-, ja tuuli- ja bioenergiaa.

”E-luvun käyttöönoton myötä uusiin omakotitaloihin ei enää asenneta suoraa sähkölämmitystä”, Eriksson toteaa.

E-luku kiihdyttää energiatehokkaiden rakennustapojen kehitystarvetta entisestään ja nostaa laadunvalvonnan tärkeään asemaan. Kun talojen eristepaksuudet kasvavat, rakenteet kestävät vähemmän virheitä.

Toinen rakennusalaa voimakkaasti ohjaava trendi on väestön ikääntyminen. Arvion mukaan erilaisten hoivakotipaikkojen tarve peräti kaksinkertaistuu tulevan kymmenen vuoden aikana.

”Suomeen on hyvin nopealla aikataululla rakennettava useita kymmeniä, jollei peräti satoja uusia hoivayksiköitä. Tästä syystä kehitämme nyt erikokoisten hoivakotien energiatehokasta ja nopeasti rakennettavaa konseptia”, Eriksson vahvistaa.

Yhteistyöllä pyritään vastaamaan haasteisiin

Palvelurakentamiseen erikoistunut Fira Oy päätti yhdessä Technopoliksen kanssa perustaa erilaisista rakennusalan yrityksistä koostuvan yhteistyöryppään, jonka jäsenet kehittävät, tarjoavat ja soveltavat energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä lisääviä palveluita kiinteistöalalla. Ensimmäinen uusille toimijoille avoin tilaisuus, jossa haettiin sekä uusia ratkaisuja että jäseniä klusterin toimintaan, järjestettiin viime viikolla videoneuvotteluna. Videotilaisuuteen kokoontui yli 50 toimijaa yhdeksältä eri paikkakunnalta.

”Etsimme innovatiivisia kumppaneita, joilla on tarjota ratkaisuja jotka kehittävät uudisrakennushankkeiden tai jo olemassa olevan kiinteistökannan energiatehokkuutta. Kiristyvät energiamääräykset pitää nähdä mahdollisuutena, joka voi synnyttää uutta ja innovatiivista liiketoimintaa. Yhteistyö yhteisten haasteiden edessä on hyvä ratkaisu”, kertoo Technopoliksen kiinteistötoimintojen johtaja Kari Kokkonen.

”Energia- ja cleantech-klusterin yhteistyön lisäämisen ohella kantavana ajatuksena on toiminnan tehokkuus ja rajattomuus. Videoneuvottelun avulla pystytään ekotehokkaasti ja aikaa säästäen etsimään uusia ideoita ja kumppaneita kattavasti koko Suomen alueelta – ja mahdollisesti myös kansainvälisesti”, Kokkonen tähdentää.

Ympäristöministeriön asettamat uudet energiatehomääräykset mahdollistavat nopeamman siirtymisen kohti EU-direktiivien edellyttämää nollaenergiarakentamista. Määräysten tiukennus tuo keskimäärin 20 prosentin parannuksen nykyisten rakennusohjeiden vaatimaan energiatehokkuuteen.

Lisätietoja

Miska Eriksson

varatoimitusjohtaja

Fira Oy

puh. 0400 869 055, miska.eriksson@fira.fi

Kari Kokkonen

kiinteistötoimintojen johtaja

Technopolis Oyj

puh. 046 712 0117, kari.kokkonen@technopolis.fi

Fira Oy on rakennusalaa uudistava kasvuyritys, jonka pääkonttori sijaitsee Vantaalla. Fira on vaativien rakennuskohteiden kehittäjä ja kokonaistoteuttaja, joka tähtää kasvuun palvelurakentamisessa.  Firan liikevaihto vuonna 2011 oli noin 50 miljoonaa euroa. Firan asiakkaita ovat muun muassa toimitilojen, teollisuustilojen, energiavoimaloiden, palvelukotien ja pysäköintilaitosten rakennuttajat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Technopolis Oyj on tietointensiivisten yritysten ja yhteisöjen toimintaympäristöihin ja palveluihin erikoistunut pörssiyritys. Sen palvelukokonaisuudessa yhdistyvät yritys- ja kehityspalvelut sekä nykyaikaiset toimitilat. Tällä hetkellä noin 20 000 ihmistä ja lähes 1300 yritystä ja yhteisöä toimii Technopoliksen tiloissa Suomessa Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Vantaalla, Venäjällä Pietarissa ja Virossa Tallinnassa. Technopolis Oyj on listattu NASDAQ OMX Helsinkiin.


Vuonna 2002 perustettu Fira Oy on innovatiivinen rakennusalan kasvuyritys, jonka pääkonttori sijaitsee Vantaalla.

Firan varatoimitusjohtajaksi on 5.5.2011 nimitetty rakennusinsinööri Miska Eriksson. Hän aloitti Firassa työpäällikkönä vuonna 2006, jolloin pohjalaiset juuret omaava yritys perusti konttorin Vantaalle. Aiemmin rakennusalan suuryrityksen palveluksessa ollutta Erikssonia kiinnosti Firan tarjoama laaja toimenkuva ja hän halusi olla mukana rakentamassa uutta toimintaa alusta lähtien.

Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta valmistuneen Erikssonin päävastuualueena on Firan hankekehitys ja avainasiakkuudet. Lisäksi hän toimii toimitusjohtajan varamiehenä, joten hallinnollistakin roolia tulee aiempaa enemmän.

”Kehitän toimintaa yhdessä asiakkaiden kanssa, mutta en ole enää niin vahvasti mukana varsinaisessa työmaiden toteutusvaiheessa. Hyvä yhteistyö muiden firalaisten kanssa jatkuu ja keskisuuressa yrityksessä jokainen saa tehdä monenlaista”, toteaa Eriksson.

”Fira on muuttunut paikallavalurakentajasta kokonaisurakoitsijaksi ja viimeisen kahden vuoden aikana palvelurakentamisen merkitys on korostunut yhä enemmän. Uusi tapa toimia on johtanut voimakkaaseen kasvuun. Vuoteen 2015 mennessä Firan liikevaihdon odotetaan olevan 100 miljoonaa euroa”, arvioi Eriksson.

Firassa häntä kiehtoo vielä monen vuoden jälkeenkin sen uudenlainen ajattelutapa rakennusalalla. Firan toimihenkilöt tulevat eri puolilta Suomea ja esimerkiksi Ekokem Oy:lle tehtävässä jätevoimalaprojektissa on kymmeniä läheisiä rakentajakumppaneita.

Vapaa-aikana veneily, erityisesti purjehdus on Miska Erikssonin sydäntä lähellä. Lomalla perhe suuntaa Länsi-Turunmaan saaristoon. Kuntoa espoolainen Eriksson pitää yllä myös kaksipyöräisillä. Polkupyöräilyn lisäksi enduromoottoripyöräily metsissä piristää mieltä.

Firan tuotantojohtajana on 5.5.2011 aloittanut Ismo Koivusalo. Hän on toiminut Firassa työpäällikkönä vuodesta 2005. Tampereen teknillisestä korkeakoulusta valmistunut diplomi-insinööri Koivusalo on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, kuten Firakin.

Firaan Koivusalon johdattelivat tutut taustahenkilöt. Yritys oli silloin vielä nuori, mutta siirtyminen Firaan isosta rakennusyhtiöstä sujui yllättävänkin luontevasti. Koivusalon mukaan Fira oli ja on edelleen kulttuuriltaan joustava yritys, jossa byrokratia on vähäistä.

Koivusalo vastaa Firan tuotannosta ja sen kehittämisestä. Ajantasainen teknologia tulee avuksi, kun esimerkiksi kerran tuotettua tietoa pyritään jatkokäyttämään.

Syksyyn asti työmailla eletään aina kiireistä aikaa. Koivusalo johtaa nyt muun muassa Olarin kirkon työmaata Espoossa ja metrovarikko 1:tä ja 2:ta Helsingin Roihupellossa.

Henkilöstön resursoinnissa Fira on onnistunut hyvin, vaikka hyvien tyyppien rekrytointi on aina haasteellista.

”Firan palvelurakentamisen toimintamalli on kehittynyt parissa vuodessa voimakkaasti. Kolme vuotta sitten rakentamisen markkinatilanne oli vaikea, mutta nyt tilanne on onneksi parempi. Kesälomakausi tuo rakennusalan tuotantoon omat pullonkaulansa. Nopeat heilahtelut ovat tyypillisiä, mutta nykyinen suhdannenousu on ollut poikkeuksellisen nopea”, mainitsee Koivusalo.

Koivusalon kesäloma menee mökkeillen ja perhokalastuksen parissa. ”Johonkin korpeen Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa pitää kesällä päästä viikoksi. Tavoitteena on joka vuosi rikkoa aiempi ennätys eli Muonionjoelta joskus 2000-luvun taitteessa saatu 12,2 kg lohi. Myös golf ja moottoripyöräily kuuluvat harrastuksiini. Perheeseen on tulossa myös rhodesiankoira juhannukseksi, joten pitkästymään tälläkään lomalla tuskin pääsee”, kertoo Koivusalo.

Rakennusmestari Keijo Sorvoja on nimitetty 2.5.2011 lukien Firan työpäälliköksi. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus vastaavana työnjohtajana ja työpäällikkönä toimimisesta pienemmässä rakennusalan yrityksessä. Oulusta valmistunut Sorvoja johtaa yhtaikaa useita lomittaisia rakennusprojekteja.

”Firan asiakaslähtöinen rakennuskonsepti ja lähestymistapa, jolla asiat tehdään eri tavalla kuin muilla rakennusyhtiöillä sekä Firan Verstas-malli vakuuttivat minut. Se tuo selvät pelisäännöt toimintaan”, toteaa Sorvoja.

”Kumppanuussopimukset ja verkostot ovat tärkeitä Firalle ja projekteissa sallitaan luovuus. Toiminnan läpinäkyvyys tilaajaa kohtaan on tärkeä arvo. Lisä- ja muutostyöt viestitään asiakkaille hyvin. Kun yhteydenpito on aktiivista, asiakas tietää aina, mikä on seuraava vaihe”, kertoo Sorvoja.

Vapaa-aikana Keijo Sorvoja metsästää maalintuja ja kauriita kotipaikallaan Oulaisilla sekä villisikoja Virossa. Mukava harrastus on myös vetouistelu mökillä Lappajärvellä. Ruokaa saaliista valmistetaan yhdessä perheen kanssa.

”Nyt tehdyt nimitykset vahvistavat Firan kasvua. Tarvitsemme jatkossakin ihmisiä, jotka ovat alan huippuammattilaisia tai haluavat kasvaa sellaisiksi ymmärtäen samalla palvelun merkityksen”, korostaa Fira Oy:n toimitusjohtaja Jussi Aho.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jussi Aho, Fira Oy, 040 826 1146, jussi.aho@fira.fi


 

Innovatiivisuudestaan tunnettu rakennusalan yritys Fira Oy on kehittänyt ja rakentanut pysäköintitaloja ja pysäköintiratkaisuja yhtiön perustamisesta alkaen ja nykyiset avainhenkilöt ovat olleet kehitystyössä mukana jo vuodesta 1996 lähtien. Kaksi vuotta sitten yhtiö käynnisti yhteistyön Finpron kanssa pysäköintiä koskevien kaupallisten ideoiden ja innovatiivisten ratkaisujen haravoimiseksi maailmalta. Finpron Trend Pulse -palvelu osoittautui aarreaitaksi pysäköintirakentamisen palvelumallin kehittäneelle Firalle.

Firan yhteistyö Finpron kanssa käynnistyi 2009. Fira oli paljon pysäköintiratkaisuja rakennettuaan päätynyt ajattelemaan, että niihin liittyvää osaamista voisi syventää ja konseptoida palveluksi, jossa asiakkaalle luodaan rakenteelliseen pysäköintiin liittyvä pysäköinnin liiketoimintamalli.

- Otimme yhteyttä Finprohon ja testasimme konseptia myös Ruotsissa. Se onnistui niin hyvin, että suunnitelmista tehtiin järeämpi versio ja siitä tuli Tekes-hanke, Firan toimitusjohtaja Jussi Aho kertoo.

Trend Pulse on Finprolla uusi tuote ja Firasta on tullut sen yhteydessä paljon käytetty esimerkki – eikä ihme, sillä Firalla on ollut runsaasti hyötyä Trend Pulsesta. Nyt kun Firalla on takanaan jo kaksi vuotta yhteistyötä Finpron kanssa, Trend Pulse -tietoutta hyödynnetään kaikissa niissä hankkeissa, joissa yhtiö on pysäköinnin kanssa tekemisissä.

- Olemme hyödyntäneet sitä esimerkiksi Linnanmäen huvipuiston pysäköintiratkaisun kehittämisessä  ja aiomme hyödyntää Trend Pulsea jatkossakin kaikissa niissä töissä, joissa osallistumme hankkeen kehittämiseen, Aho kertoo.

- Pysäköintiä ei pitäisi tarkastella vain kaavoittajan määräämänä pakkona vaan pikemminkin pohtia, mitä mahdollisuuksia se antaa liiketoimintana ja hyvänä asiakaskokemuksena. Suomessa ajattelu keskittyy hyvin usein pysäköintitalojen määrätietoiseen vastustamiseen. Lisäksi toteutukset voivat olla hyvin kalliita ja lopputuloksena on usein paikkoja, joihin ihmiset eivät halua edes ajaa autojaan.

- Hyvä pysäköinti on portti kotiin, kauppaan, alueelle tai yritykseen ja se pitää suunnitella niin, että ratkaisu on kannattava ja varsinaista ydintoimintaa vahvasti tukeva. Arkielämämme kietoutuu autoilun ympärille ja hyvät pysäköintiratkaisut lisäävät viihtyisyyttä ja mukavuutta itse kullekin. Näitä asioita me viemme asiakkaidemme hankkeisiin välittömin toimenpitein ja konkreettisina asioina, autamme asiakasta mallintamaan nämä asiat osaksi heidän omaa toimintaansa, Aho toteaa.

Paras mahdollinen tietous haltuun

Nyt Aho kehtaa sanoa, että Firalla on paras mahdollinen tietämys pysäköintiratkaisuista, niiden teknologiasta, innovaatioista ja kaupallisista malleista – alan ilmiöitä ja esimerkiksi ekologista näkökulmaa unohtamatta.

- Tällainen osaaminen ja sen edelleen kehittäminen yhdessä kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa  vie yritystämme eteenpäin. Kun kaikki maailman asiat pysäköinnistä on pengottu, meille on syntynyt aarrearkku aiheesta, Jussi Aho toteaa vakaasti.

Trend Pulse -materiaalissa on trendien ohella paljon esimerkkiratkaisuja kuten kansasilaisen kirjaston pysäköintitalo, jonka ulkoseinä koostuu jättikokoisista kirjanselkämyksistä, sekä kuvia ovelista ajorata- ja seinämerkinnöistä. Lisäksi aineistossa käsitellään parkkitalojen tekniikkaa ja operointitekniikoita, metro- ja lentoasemilta sovellettavaksi käyviä vaikutteita ja sitä, miltä pysäköinti voi materiaalivalintojen vaikutuksesta kuullostaa, tuoksua tai tuntua.

Firan palvelumalli rikastaa ratkaisuja

Fira kehittää palvelumallinsa mukaisesti hankkeita asiakkaidensa ja osaajaverkostonsa kanssa: työ on täysin läpinäkyvää ja systemaattisen ja tehokkaan prosessin lopputuloksena on kohdekohtainen pysäköinnin liiketoimintamalli, joka sisältää rakennettavan kokonaisuuden kuvauksen nykyaikaisella mallinnustekniikalla.

- Tällaisia kokonaisuuksia ei kannata suunnitella pelkästään perinteisillä hankemalleilla. Kärjistäen sanoen se olisi samaa kuin älypuhelimen suunnittelu asiakkaan toimesta. Tämä osaaminen kannattaa hyödyntää, Aho painottaa.

- Jos olisin pysäköintiratkaisua rakentamassa, en uskaltaisi tehdä sitä kuulematta Firan palvelumallin ja Trend Pulsen tulosten tarjoamia mahdollisuuksia. Siinä voi hävitä liian paljon rahaa – se voi olla miljoonia euroja joko menetettyinä tuloina tai turhina kustannuksina.

Toimitusjohtaja Jussi Aho on tyytyväinen Trend Pulsesta tähän mennessä saatuihin kokemuksiin ja Fira aikoo hyödyntää Finpron palvelua jatkossakin.

- Meillä on vuorovaikutteinen tapa tehdä töitä ja tämä Firan palvelumalli mahdollistaa hyvin Trend Pulsen kaltaisesta palvelusta saatavien vaikutteiden viemisen suunnitelmiin.

- Kyllä me jatkamme yhteistyötä Finpron kanssa, kansainvälistymisemme alkaa maailmalta saatavien oppien välittömästä hyödyntämisestä kaikissa asiakkaidemme hankkeissa, Aho uskoo.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jussi Aho, Fira Oy, 040 826 1146, jussi.aho@fira.fi


 

Korjausrakentamisen toimintatapoja uudistava Fira Palvelut on saanut todella positiivista palautetta monikanavaisesta ja vuorovaikutteisesta viestinnästään: onpa hieno juttu, että joku oikeasti miettinyt näitä asioista, toimitusjohtaja Sami Kokkonen siteeraa yhtä palautetta. Asiakastyytyväisyyttä lisää jokaisessa urakassa mukana oleva palveluinsinööri, joka toimii asukkaiden ja osakkaiden edustajana.

Linja- ja toimistosaneerauksia pääkaupunkiseudulla tekevän Fira Palvelut Oy:n palvelulupaus on otettu markkinoilla erittäin hyvin vastaan. Ajatus, jonka mukaan linjasaneeraus ei ole pelkästään tekninen uudistus vaan myös kodin parannushanke, on siivittänyt Fira Oy:n viime vuoden huhtikuussa aloittaneen tytäryhtiön hyvään vauhtiin.

- Te tuotte raikasta uutta näkökulmaa alalle, ihmiset ovat sanoneet meille, toimitusjohtaja Sami Kokkonen kertoo.

- Yksi asiakkaistamme neuvotteli neljän urakoitsijan kanssa, mutta kun konsepti käytiin läpi niin he pitivät palvelumallistamme siinä määrin, että palvelulähtöinen toimintamme käänsi tasaisen kilpailun meille.

Kokkosen mukaan Fira Palvelujen käyttämällä palvelurakentamisen toimintamallilla halutaan tuottaa aitoa lisäarvoa niin asiakkaille, asukkaille ja osakkaille, kollegoille, alihankkijoille, kiinteistön elinkaarelle ja ympäristölle sekä omalle yritykselle.

- Samalla haluamme kehittää alan tuottavuutta ja yleistä mielikuvaa, hän lisää.

Asioiden tekeminen uudella tavalla ei onnistu ilman oikeanlaista henkilökuntaa ja sen sitoutumista uusiin toimintatapoihin. Fira Palveluissakin se nähdään ratkaisevan tärkeänä tekijänä.

- Kun on lähdetty uuden yrityksen kanssa liikkeelle, jokainen henkilö on voitu jo rekrytointivaiheessa sitouttaa Fira Palvelujen toimintamalliin, hän korostaa.

Tällä hetkellä Fira Palvelujen kymmenen työntekijän henkilöstö koostuu toimitusjohtajasta, kahdesta työpäälliköstä, kahdesta palveluinsinööristä, yhdestä laskentainsinööristä ja neljästä vastaavasta mestarista.

Jokaiselle kohteelle oma nettiportaali

Fira Palvelujen organisaatiossa työpäällikön alla on vastaavan mestarin ohella aina myös palveluinsinööri, jolle toimintamallissa olennaista osaa näyttelevä viestintä kuuluu.

Viestintä on järjestetty todella monipuolisella kanavavalikoimalla, jonka kautta asianosaiset tavoitetaan mahdollisimman hyvin ja voidaan harjoittaa vuorovaikutteista kanssakäymistä.

- Meillä on jokaisesta kohteesta käyttäjärekisteri, jossa on tieto siitä, haluaako asukas tai osakas tiedot sähköpostitse, kirjeitse vai rappukäytävätiedotteella. Viesti lähtee aina halutulla tavalla. Lyhyet tiedotukset voidaan lähettää tekstiviestinäkin – kysymme, saammeko lähettää lyhyet tiedotukset tekstiviestinä ja jos lupa myönnetään, kerromme esimerkiksi vesi- ja sähkökatkoksista tätä kautta, Kokkonen kertoo.

- Viestintätyökaluissamme on myös Facebook-valmius, se on tulevaisuuden juttu. Facebookissa kaikki asianosaiset näkisivät toistensa kommentit.

Jokaiselle Fira Palvelujen linjasaneerauskohteelle avataan oma portaali, jonka sivustolle asukkaat ja osakkaat pääsevät salasanan avulla. Kaikki saneerausta koskevat tiedot ovat sivustolla aina saatavilla vastaanottajan valitsemasta viestintäkanavasta riippumatta – rappukäytävätiedotteetkin näkyvät siellä.

Kokkosen mukaan Fira Palvelujen toimintatavalla halutaan murtaa perinteinen käsitys siitä, että tiedottaminen on työlästä – pienellä teknisellä vaivannäöllä tiedonkulku on saatu automatisoitua.

- Tällaisen järjestelyn ansiosta kenenkään ei tarvitse pohtia, mikä on tiedottamisen arvoista, koska kynnys viestimiseen on matala ja tiedottaminen mahdollisimman vaivatonta.

Muun tiedottamisen lisäksi kaikille kohteen asukkaille ja osakkaille toimitetaan kansio, jossa on saneerauksen perustiedot ja johon voi halutessaan kerätä kaikki urakan aikana jaettavat tiedotteet.

Suunnitteluohjelma kylpyhuoneratkaisuihin

Viestinnän ohella palveluinsinööri vastaa muun muassa siitä, että osakaskohtaiset muutokset toteutetaan hallitusti.

- Meillä on tuotekuvia ja 3D-kuvia eri vaihtoehdoista, jotka auttavat osakasta tai asiakasta valitsemaan  niin hana-, suihku- ja laattavaihtoehdot kuin muutkin ratkaisut. Kalustenäyttely sijoitetaan saneerauskohteessa yhteiseen paikkaan, jossa vaihtoehtoja voi käydä katsomassa ja koettelemassa. Kun asukkaat ovat allekirjoittaneet valintansa, tieto niistä siirtyy vastaavalle mestarille.

Aivan äskettain Fira Palvelut on ottanut käyttöön suunnitteluohjelman, jolla hyvin tarkkaan moduloitujen vaihtoehtojen lisäksi tehdään tilasuunnitelmat kylpyhuoneista yhdessä asiakkaan kanssa.

- En ole kuullut kenenkään muun urakoitsijan käyttävän vastaavaa ohjelmaa. Kun osakas on hyväksynyt suunnitelman, se on meidän asentajillemme todella tarkka ohje, siinä on pyyhekoukkujenkin paikat valmiina. Ratkaisu on laadukas ja havainnollinen, uusi ajattelutapa tähän toimintaan. Meille tämä on asiakaspalvelua ja samalla parasta asennuspalvelua, toiminnan laatu virheettömyydellään maksaa ohjelman kustannukset, Kokkonen kertoo.

Fira Palvelut panostaa myös linjasaneerausten lisäpalveluihin yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa, esimerkiksi keittiöiden uusimiseen urakan yhteydessä.

- Meillä niiden käytännön toteutus toimii, sovimme tarjonnan jo etukäteen ennen ensimmäistä asukasiltaa ja keittiöurakoitsijoiden kanssa kerromme hyvin havainnollisesti, mitä suunnitelmissa kannattaa ottaa huomioon, että tuloksena on toimiva ratkaisu järkevään hintaan.

Ihmisläheisyyttä kanssakäymiseen

Yksi syy Fira Palvelujen toimintamallin kannalta tärkeän palveluinsinöörin tarpeelle on Kokkosen mielestä se, että monet rakennusalan työntekijät voivat olla hyviä vahtimaan urakoita mutta eivät välttämättä ole oikeita ihmisiä toimimaan asukkaiden kanssa. Palveluinsinöörin toimenkuvaan kuuluu, että hän pystyy tulokselliseen kanssakäymiseen myös viestintärajoitteisten ihmisten kanssa.

Kokkonen kertoo, että parhaillaan he työstävät palveluinsinöörin käsikirjaa, jossa käydään läpi ja mallinnetaan eri kohtaamisia ja tilanteita kuten vaihtoehtojen valintahetkiä.

- Jokaiseen kohteeseen laaditaan ennen töiden aloittamista viestintäsuunnitelma, joka pitää sisällään muun muassa linjasaneerauskohteen huoneistokohtaisen aikataulun. Ja koska pidämme aikatauluista kiinni, asukkaat tietävät, milloin heidän asuntonsa on työn alla.

Alkuvaiheen kokemuksia summatessaan toimitusjohtaja on tyytyväinen valittuun linjaan ja sen toteutukseen.

- Vaikka kuluttajarajapinta on vaativa palvelulähtöisyyden kannalta, kokonaisajatukset on pystytty muuttamaan käytännön toimenpiteiksi ja toimintamalleiksi, Sami Kokkonen sanoo.

Sen sijaan, että hän toivoisi asiakaslähtöisen palveluliiketoiminnan mallin säilyvän Fira Palvelujen kilpailuetuna, Kokkonen odottaa samaa ajatusmallia noudattavia kilpailijoita korjausrakentamisen pariin.

- Laadukkaita kilpailijoita saa tulla ja pitääkin tulla jatkuvasti kasvaville linjasaneerausmarkkinoille. Kaikille osapuolille olisi parempi, että korjausrakentamiseen tulisi lisää palveluun panostavia toimijoita nostamaan alan mielikuvaa.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Sami Kokkonen, Fira Palvelut Oy, 0400 204 250, sami.kokkonen@fira.fi

Fira Palvelut Oy on pääkaupunkiseudulla toimiva, linja- ja toimistosaneerauksiin palveluliiketoiminnan oppeja soveltava yritys. Sen emoyhtiö Fira Oy on rakennusalaa uudistava, eteläpohjalaiset juuret omaava rakennusalan kasvuyritys, jonka pääkonttori on Vantaan Aviapoliksessa. Fira Oy:llä on vahva jalansija pääkaupunkiseudulla, missä se on rakentaa jatkuvasti vaativia kohteita. Fira kehittää ja toteuttaa vaativia hankkeita vaativille asiakkaille pääurakoitsijana eri urakkamuodoin. Firan budjetoitu liikevaihto vuodelle 2011 on 50 M€.


Innovatiivisuudestaan tunnettu rakennusliike Fira Oy on aloittanut Technopolis Oyj:n Ruoholahden kakkosvaiheen rakentamisen Helsingissä ja Ekokem Oy:n jätevoimala 2:n rakentamisen Riihimäellä. Technopoliksen ja Ekokemin urakat nostavat Firan tilauskantaa yli 30 miljoonalla eurolla.

Helsingin Ruoholahden 16 000 bruttoneliömetrin kokoinen kakkosvaihe on Firalle jo kolmas Technopolis-hanke. Vuosina 2007 - 2008 Fira toteutti Ruoholahden 7 700 neliön kokoisen ensimmäisen vaiheen projektinjohtourakkana. Sen lisäksi Fira aloitti viime kesänä Vantaan Teknobulevardilla Technopolis Helsinki-Vantaan laajennushankkeen, kuudennen vaiheen F-talon rakentamisen.

- Ruoholahden kakkosvaiheen yli 20 miljoonan euron urakkasopimus on jatkoa yhteistyölle, jota olemme tehneet Technopoliksen kanssa. Yksi urakka on tehty, toinen on työn alla ja kolmas on nyt käynnistynyt. Se kertoo, että asiakas on ollut tyytyväinen työhömme, Firan toimitusjohtaja Jussi Aho toteaa.

Firan palvelumallin mukaista yhteistyötä asiakkaan kanssa

Ruoholahti kakkonen tulee ykkösvaiheen viereen ja rakennuksen punatiilinen muurattu julkisivu on kaavan mukaisesti samanlainen kuin ykkösvaiheen talossakin. Toimistotilan ohella urakkaan kuuluu myös 4 000 neliötä pysäköintitilaa.

Technopolis Ruoholahden kakkosvaihe on Firalle ykköstä kokonaisvaltaisempi urakka, sillä nyt urakkasopimus sisältää myös rakenne- ja taloteknisen suunnittelun sekä perustusten tekemisen porapaalujen päälle – tonttihan on entisellä kivihiilikentällä.

- Kakkonen tehdään design & build –mallilla, jossa on suunnittelu mukana. Olemme käyttäneet Technopolis Ruoholahden kakkosvaiheessa palvelumalliamme, jonka mukaisesti hanketta on työstetty ja työstetään yhdessä asiakkaan ja kumppanien kanssa, toimitusjohtaja Jussi Aho kertoo.

Fira jatkaa Ruoholahdessa aiemmissa Technopolis-urakoissa hyvin toimivaksi osoittautunutta yhteistyötä Rautaruukin kanssa. Rautaruukki vastaa rakennuksen rungon ja julkisivun valmistamisesta ja asentamisesta. Talotekniikan osalta Fira tekee Ruoholahden kohteessa yhteistyötä Aren kanssa.

Voimalaitoksen hankekehitystyö Firan Verstas-mallilla

Riihimäellä on käynnistynyt Ekokemin jätevoimalaurakka, josta Firan toteuttaman rakentamisen arvo on reilu 11 miljoonaa euroa. Kyseessä on 35 megawatin voimala, jossa poltetaan pääasiassa teollisuuden ja kaupan esikäsiteltyä jätettä. Jätevoimala on yhdistetty lämmön- ja sähköntuotantolaitos, jossa on muun muassa kattilasali, jätebunkkeri ja turbiini. Fira vastaa hankkeen rakennustöiden projektijohdosta ja rakennusteknisestä toteutuksesta sekä suunnittelun ohjauksesta. Aikataulu on nopeatempoinen, laitos on tarkoitus ottaa käyttöön jo 2012.

Toimitusjohtaja Jussi Aho uskoo, että Ekokemin jätevoimala 2:n urakka vahvistaa kuvaa Firasta vaativien kohteiden kehittäjänä ja toteuttajana, jota muun muassa tämän kaltainen voimalaitosrakentaminen edustaa. Samalla se on uusi hyvä esimerkki Firan Verstas-mallilla toteutetusta hankekehitystyöstä. Puolitoista vuotta sitten tehdyssä kehitystyössä peilattiin jätevoimala 1:stä saatuja kokemuksia tavoitteena tehdä 2:sta lajissaan paras. Hankkeen suunnittelu ja työmaan johtaminen perustuvat tietomallin (BIM) hyödyntämiseen. Toteutettavat rakenneratkaisut kehitettiin hankkeen vaatimusten mukaisiksi Firan Verstas-työskentelyssä, johon keskeiset osaajat osallistuivat. Näin toimimalla asiakkaan hankkeeseen liittyvät vaatimukset ja odotukset on mahdollista täyttää ja jopa ylittää.

Molemmat kohteet edustavat Firan palvelurakentamisesta, jossa Fira osallistuu rakennushankkeiden kehittämiseen kehittyneillä työkaluilla osaavan henkilökunnan ja verkoston avulla. Palvelurakentaminen tuottaa asiakkaille kehittyneempiä lopputuloksia ja paremman asiakaskokemuksen kuin mitä perinteinen rakentamisen prosessi pystyy tuottamaan. Technopoliksen ja Ekokemin urakat kasvattavat myös Firan tilauskantaa merkittävästi – Fira Oy on budjetoinut kuluvalle vuodelle 50 miljoonan euron liikevaihdon.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jussi Aho, Fira Oy, 040 826 1146, jussi.aho@fira.fi

Fira Oy on rakennusalaa uudistava, eteläpohjalaiset juuret omaava rakennusalan kasvuyritys, jonka pääkonttori on Vantaan Aviapoliksessa. Fira Oy:llä on vahva jalansija pääkaupunkiseudulla, missä se on rakentaa jatkuvasti vaativia kohteita. Fira kehittää ja toteuttaa vaativia hankkeita vaativille asiakkaille pääurakoitsijana eri urakkamuodoin. Firan budjetoitu liikevaihto vuodelle 2011 on 50 M€.


RI (AMK) Janne Hartikainen on aloittanut 1.12.2010 Fira Palvelut Oy:n työpäällikkönä. Jannella on noin 10 vuoden kokemus korjausrakentamisesta muun muassa työnjohtajan ja työpäällikön tehtävistä.

Rakennusteknikko Jukka Hallberg on aloittanut 15.11.2010 Fira Palvelut Oy:ssä projektipäällikön tehtävissä. Jukka on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Reno-Rakennus Oy:llä.

Lisätietoja: Sami Kokkonen, toimitusjohtaja, Fira Palvelut Oy, 0400 204 250, sami.kokkonen@fira.fi


Rakennusalan kehityksen keskeisimpänä jarruna ovat vanhat totutut toimintamallit, joista on hankala luopua, toteaa teollisuustalouden DI Anni Rouvinen, joka tutki rakennusliike Firalle tekemässään diplomityössä palveluliiketoiminnan mallien soveltamista rakennusalalle. Samalla Rouvinen kritisoi sitä, että harva rakennuspuolen opiskelija lukee TTY:llä tuotantotalouden kursseja, sillä heillä on oma rakentamistalouden suuntautumisvaihtoehto. Näin uusimmat liiketoiminnan trendit, kuten palveluliiketoiminta, jäävät helposti alan ulkopuolelle.

Firaan diplomityöntekijäksi saapuessaan Anni Rouvinen ihmetteli papereilla olevia piirustuksia, määrien mittaamista suhdetikulla ja pahvilaatikossa saapuvia tarjouspyyntöjä. Voiko olla mahdollista, että tämän päivän rakennusliikkeissä toimitaan näin vanhanaikaisesti? Firahan on innovatiivisuudestaan tunnettu rakennusyhtiö, joka uudistaa liiketoimintaansa palvelulähtöiseksi ja työkalujaan parasta teknologiaa hyödyntäväksi.

Yleisesti ottaen rakennusalan liiketoimintamalleissa onkin vielä paljon kehityspotentiaalia: tuotantolähtöisyys on yhä voimissaan ja hankkeet hoidetaan vuosikymmeniä sitten kehitetyillä tavoilla.

Näistä lähtökohdista nuori teekkari lähti Firan toimitusjohtajan Jussi Ahon innostamana tekemään diplomityötä palveluliiketoiminnan hyödyntämisestä rakennusalalla.

Rouvinen innostui aiheesta, sillä hänen mielestään palveluajattelu on toimialarajat ylittävä trendi ja kaikki pyrkivät sitä kohti, mutta vielä se ei ole realisoitunut monellakaan toimialalla.

- Tuttavapiirissäni moni opiskelee palveluajattelua työpaikallaan – se on trendi tällä hetkellä, hän toteaa.

Palvelulähtöisyys vaatii oikeat työkalut

Palveluajatteluun pohjautuvalla toimintamallilla voidaan luoda asiakkaalle parempia tuloksia ja kehittää alalle uusia toiminnan tuottavuutta nostavia liiketoimintamalleja. Diplomityössään Rouvinen benchmarkkasi rakennusalaa kolmeen palveluliiketoiminnan ratkaisuja kehittäneeseen kansainväliseen yritykseen, IBM:ään, Ikeaan ja Ryanairiin.

- Tärkein benchmarkkaamisessa esiin tullut tekijä on, että palveluntarjoaja ratkaisee asiakkaan ongelman asiakkaan itsensä ja muiden asiaan liittyvien osapuolten kanssa. Lähdetään yhdessä miettimään, miten se kannattaa tehdä – sitä kautta voidaan kehittää parhaat ratkaisut. Tuotekeskeisyyden aika on ohitse, nyt tarvitaan käyttäjälähtöisyyttä, hän sanoo.

Rouvinen muistuttaa, että palvelulähtöiseen työskentelyyn pitää olla työkalut.

- Ei riitä että istutaan saman pöydän ääreen vaan palveluntarjoajalla pitää olla systemaattinen työskentelytapa ja työkalut vaatimusten hallintaan niin että pystyään ihan oikeasti ratkaisemaan asiakkaan ongelmat ja pitämään annettu asiakaslupaus.

- Kun ratkaisut kehitetään yhdessä parhaita alan oppeja hyödyntäen, ne täyttävät asiakkaan vaatimukset heti alkuvaiheessa, eikä turhaa jossiteltavaa tule osapuolten välille projektin edetessä.

Ei enää vain samaa tuotetta samalla hinnalla

Rouvisen mukaan kohtuuhintaisten asuntojen pula johtuu siitä, että asuntorakentajat toimivat samalla liiketoimintamallilla eikä kilpailevia malleja juurikaan ole.

- Tarvitaan toimijoita, jotka haluavat haastaa nykyisiä hintoja ja laatuja, siis tarjota edullisempaa ja parempaa ja vallata markkinaa toimimalla eri tavalla. Oleellista on pohtia, mikä on ylipäätään sopiva asunnon hinta käyttäjän näkökulmasta. Nykyään rakennusalalla tarjotaan yleisesti ottaen samaa tuotetta samoilla mahdollisimman korkeilla hinnoilla sen sijaan että tarjottaisiin jatkuvasti edullisempia ja parempia ratkaisuja. Jos joku esimerkiksi tarjoaisi järkevän hintaisia asuntoja, niin ostajia olisi jonoksi asti, Rouvinen uskoo.

Hänen mielestään rakennusalan kehityksen keskeisimpänä jarruna ovat vanhat totutut toimintamallit, joista on hankala luopua.

- On vaikeampaa etsiä asiakkaita kuin vastata tarjouspyyntöihin. On myös asiakkaita, jotka ovat kiinni vanhoissa toimintamalleissa, mutta kehittäviäkin asiakkaita riittää yhä enenevässä määrin. Ja ainahan uutta mallia voi tarjota asiakkaalle, vaikka tämä olisikin lähettänyt perinteisen tarjouspyynnön, Rouvinen sanoo.

- Asiakkaiden opettaminen vaatii rohkeutta: ei vain esitetä asioita vaan opetetaan niitä. Useinkaan ei ajatella out of the box -tyyliin, että asiat voisi tehdä toisellakin tavalla.

Firassa palveluliiketoimintaa kehitetään jatkuvasti

Rouvinen on nyt ollut Firan palveluksessa reilun vuoden ajan, hiljattain hänet nimitettiin yhtiön Business Development Manageriksi. Rouvinen kertoo, että Firassa palveluliiketoiminnan toimintatapoja kehitetään jokapäiväisessä työssä entistä pidemmälle – se kuuluu yrityksen strategiaan.

- Meillä on jo omaksuttu monia osa-alueita ja pitäisi oikeastaan tehdä diplomityön jatkoksi uusi tutkimus Firalle uusien haasteiden luomiseksi. Mutta palveluliiketoiminnan perusteet ovat asioita, joita voi aina tehdä aiempaa paremmin, esimerkiksi etsiä uusia asiakassegmenttejä ja kehittää uusia työkaluja.

Rouvinen kertoo saaneensa runsaasti positiivista palautetta diplomityöstään.

- Kyllä sitä on kovasti tällä talon sisällä hehkutettu. Työtä on jaettu ulos ja Firan sidosryhmäkirjeen uutisen perustaltakin on tullut pyyntöjä saada työni luettavaksi.

Rouvinen, Anni: Co-creating and capturing value with different business models – benchmarking study for construction business (Arvon yhteisluonti ja hallinta eri liiketoimintamalleissa – vertailututkimus rakennusliiketoiminnalle). 03/2010. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto: Teollisuustalouden laitos. 103 s.

Lisätietoja:

Business Development Manager Anni Rouvinen, Fira Oy, 0400 792 488, anni.rouvinen@fira.fi

Toimitusjohtaja Jussi Aho, Fira Oy, 040 826 1146, jussi.aho@fira.fi

Teollisuustalouden professori Saku Mäkinen, Tampereen teknillinen yliopisto, 040 544 1088, saku.makinen@tut.fi

Fira Oy on rakennusalaa uudistava, eteläpohjalaiset juuret omaava rakennusalan kasvuyritys, jonka pääkonttori on Vantaan Aviapoliksessa. Fira Oy:llä on vahva jalansija pääkaupunkiseudulla, missä se on rakentanut useita vaativia kohteita. Fira kehittää ja toteuttaa vaativia hankkeita vaativille asiakkaille pääurakoitsijana eri urakkamuodoin. Firan budjetoitu liikevaihto vuodelle 2010 on 24 M€.


Rakennusalan tuottavuuden kehittäminen perinteisillä toimintamalleilla on loppuun kuljettu tie ja alalla hyödynnetään heikosti moderneja liiketoimintamalleja. Alan liiketoimintaa uudelleen mallintamalla ja palveluliiketoiminnan keinoin rakentamisessa avautuu aivan valtavia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen, toteaa teollisuustalouden DI Anni Rouvinen, joka tutki aihetta rakennusliike Firalle tekemässään diplomityössä.

Kun tuotantolähtöinen rakennusliike tarjoaa vain suorittamisen kustannuksia, asiakaslähtöinen rakennusyhtiö tarjoaa parempia tuloksia ja hyvää palvelua. Perinteinen rakentaminen on hyvä esimerkki toiminnasta, jossa jokainen tekee omaa tavoitettaan eikä kukaan työskentele ensisijaisesti asiakkaan tavoitteen saavuttamiseksi. Lopputuloksena ovat tunnetusti olleet jatkuvasti nousevat loppuhinnat ja tyytymättömät asiakkaat, päinvastoin kuin muilla teollisuuden aloilla.

Diplomi-insinööri Anni Rouvisen mukaan palveluajatteluun perustuvalla liiketoiminnalla voidaan luoda asiakkaalle parempia tuloksia ja kehittää alalle uusia toiminnan tuottavuutta nostavia liiketoimintamalleja. Uudet liiketoimintamallit haastavat vanhat tuotantolähtöiset mallit, joihin koko ala näyttää jääneen kiinni. Myös asiakkaiden tulisi rohkeasti vaatia parempia tuloksia ja olla myös valmiita uudentyyppiseen työskentelyyn. Rouvisen nyt valmistunut opinnäyte on osa Firan strategiaprosessia.

Arvon luomista asiakkaan kanssa

Punaisena lankana läpi koko Rouvisen diplomityön kulkee palveluliiketoiminnan ydinajatus ­­– arvon luominen yhdessä asiakkaan ja verkoston kanssa eli value co-creation. Työssään Rouvinen benchmarkkaa rakennusalaa kolmeen palveluliiketoimintaa taitavasti hyödyntäneeseen kansainväliseen yritykseen, joiksi hän valitsi IBM:n, Ikean ja Ryanairin.

IBM:n opeista työssä nousevat esiin erityisesti verkkopohjaiset verkoston laajuiset työskentelytavat ja arvoverkoston integrointi, Ikealta tapa sitouttaa asiakkaat kokemusympäristöillä ja kulttuurilla sekä Ryanairin toiminnasta se, kuinka yhtiö on löytänyt uuden käyttäjäryhmän lentomatkustukseen.

Kommunikointi on avaintekijä

Rouvisen mukaan kommunikointi on avaintekijä, kun rakennusalan liiketoimintaa lähdetään kehittämään palveluliiketoiminnan suuntaan. Mallintaminen ja verrokkikohteet ovat hyviä tapoja esitellä ja havainnollistaa asiakkaille ratkaisuja, ne tuovat toimintaan käytännönläheisyyttä ja turvallisuutta sekä auttavat tavoitteiden asettamisessa.

Uudet liiketoimintamallit, jotka pohjautuvat yhdessä kehittämiseen asiakkaiden, muiden hankkeisiin osallistujien ja oman henkilöstön kanssa, luovat potentiaalia valtavaan taloudelliseen arvontuottamiseen verrattuna vanhoihin loppuun kaluttuihin toimintamalleihin.

Rouvisen mukaan palveluliiketoiminnan periaatteiden omaksuminen voi toiminnan laadun paranemisen ja sitä kautta saatavien kustannussäästöjen ohella avata uusia markkinoita ja uusia asiakassegmenttejä – uusia liiketoimintamahdollisuuksiakin. Rakennusalan yritys voi myös toimia verkoston integraattorina ja laajentaa bisnestään tätä kautta.

Rouvinen, Anni: Co-creating and capturing value with different business models – benchmarking study for construction business (Arvon yhteisluonti ja hallinta eri liiketoimintamalleissa – vertailututkimus rakennusliiketoiminnalle). 03/2010. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto: Teollisuustalouden laitos. 103 s.

Lisätietoja:

Business Development Manager Anni Rouvinen, Fira Oy, 0400 792 488, anni.rouvinen@fira.fi

Toimitusjohtaja Jussi Aho, Fira Oy, 040 826 1146, jussi.aho@fira.fi

Teollisuustalouden professori Saku Mäkinen, Tampereen teknillinen yliopisto, 040 544 1088, saku.makinen@tut.fi

Fira Oy on rakennusalaa uudistava, eteläpohjalaiset juuret omaava rakennusalan kasvuyritys, jonka pääkonttori on Vantaan Aviapoliksessa. Fira Oy:llä on vahva jalansija pääkaupunkiseudulla, missä se on rakentanut useita vaativia kohteita. Fira kehittää ja toteuttaa vaativia hankkeita vaativille asiakkaille pääurakoitsijana eri urakkamuodoin. Firan budjetoitu liikevaihto vuodelle 2010 on 24 M€.


Rakennusliike Fira Oy on aloittanut kehitysprojektin kansainvälisen palveluliiketoiminnan kehittämiseksi ja Tekes on tehnyt päätöksen lähteä rahoittamaan Firan projektia. Parin vuoden mittaisen ja noin 700 000 arvoisen euron hankkeen tavoitteena on ottaa käyttöön uusia kehittyneempiä liiketoimintamalleja rakennusalalla. Toimitusjohtaja Jussi Ahon mukaan Fira tähtää nyt käynnistyneellä projektillaan kehittämään nykyistä rakentamisen osaamistaan ja laajentamaan positiotaan rakentamisen arvoketjussa.  Projektin myötä Firan kasvutavoitteena on saavuttaa vuoteen 2015 mennessä 80 – 100 miljoonan euron liikevaihto, josta noin 30 prosenttia tulisi muualta kuin Suomesta.

Kuluvana vuonna 28 M €:n liikevaihtoon tähtäävän Firan kasvustrategia perustuu yrityksen muuntamiseen rakennusliikkeestä palveluyritykseksi, jonka toiminnan peruspilarina on asiakkaan kanssa yhdessä luotu arvo. Palveluliiketoiminnan oppien mukaisesti asiakkaalle luodaan eniten arvoa, kun hankkeeseen lähdetään mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja asiakkaan ongelma ratkaistaan yhdessä. Elinkaariajattelu korostuu palveluliiketoiminnassa.

Vuoden 2009 alussa Fira aloitti liiketoiminnan kasvattamisen ja kehittämisen palveluliiketoiminnan keinoin. Kehitystyö lähti liikkeelle Firan Verstas™ -työskentelytavan kehittämisestä. Verstaiden perusajatuksena on parantaa asiakkaan hanketta tai liiketoimintaa johdetun prosessin, osaajien vuorovaikutuksen, yhteisen ongelman ratkaisun työkalujen ja vaatimusten hallinnan avulla.

- On aika siirtyä uusiin liiketoimintamalleihin, jotka tarjoavat kehityshaluisille asiakkaille selvästi parempia tuloksia kuin rakentajilta nykyisellä toimintamallilla on totuttu saamaan, toimitusjohtaja Jussi Aho toteaa.

Koska palveluliiketoiminnan kehitystyö on johtanut hyviin tuloksiin ja kiinnostukseen markkinoilla, Fira päätti jatkaa työtä kokonaisvaltaisella kansainvälisen palveluliiketoiminnan kehitysprojektilla.

- Tällä alalla on todella paljon mahdollisuuksia, mutta vain kehitystyöhön, ihmisiin ja osaamiseen investoimalla voi päästä eteenpäin toimitusjohtaja Aho uskoo.

Fira tähtää palvelullisen rakentamisen benchmark-kohteeksi

Kehitysprojektissa Firalle luodaan innovatiivinen ja palvelulähtöinen liiketoimintamalli sekä edellytykset kansainväliselle liiketoiminnalle. Painopistealueena ovat älykkäät pysäköintiratkaisut ja pysäköinnin liiketoiminta, joka kiinnostaa niin käyttäjiä, omistajia ja alueita, kuin rahoittajiakin. Tätä liiketoimintaa hallitaan kokonaisuutena, jonka avulla parhaat liiketoimintamallit voidaan tunnistaa, kehittää ja lopuksi kaupallistaa.

- Projekti antaa Firalle erinomaiset  edellytykset laajentaa liiketoimintaa sekä Suomessa että ulkomailla, toimitusjohtaja Jussi Aho arvioi. Koko liiketoimintamalli on geneerinen ja se voidaan ottaa käyttöön myös muualla kuin pysäköintiin liittyvässä rakentamisen liiketoiminnassa.

Aho kertoo, että projektissa kehitetään liiketoimintamallin lisäksi myös prosesseja vaativiin hankkeisiin sopiviksi, uuteen teknologiaan pohjautuviksi ja palvelulähtöisiksi. Prosessien tueksi jatkokehitetään työkaluja kuten Firan Verstas sekä 3D-informaatiomallit koko rakentamisen arvoketjussa.

- Tämä työ tähtää siihen, että pystymme jatkossa tarjoamaan asiakkaalle kokonaisvaltaisempaa koko rakentamisen ja rakennuksen elinkaaren huomioivaa palvelua toimivilla prosesseilla ja työkaluilla sekä Suomessa että kansainvälisesti.

- Firan tavoitteena on kasvun ja kansainvälistymisen ohella olla rakennus- ja kiinteistöklusterin edelläkävijä ja Suomen sisäinen benchmark-kohde palvelullisessa ­rakentamisessa. Haluamme viedä koko alaa eteenpäin, Aho toteaa.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jussi Aho, Fira Oy, 040 826 1146, jussi.aho@fira.fi

Fira Oy on rakennusalaa uudistava, eteläpohjalaiset juuret omaava rakennusalan kasvuyritys, jonka pääkonttori on Vantaan Aviapoliksessa. Fira Oy:llä on vahva jalansija pääkaupunkiseudulla, missä se on rakentanut useita vaativia kohteita. Fira kehittää ja toteuttaa vaativia hankkeita vaativille asiakkaille pääurakoitsijana eri urakkamuodoin. Firan budjetoitu liikevaihto vuodelle 2010 on 24 M€.


Sivut