Varo syviä lätäköitä pääsiäisliikenteessä!
Kun talvet lumet sulavat, syvimpien lätäköiden vesimäärä on uhka auton moottorille. Näin varoittaa hinaus- ja tiepalveluja valtakunnallisesti numerosta 0100-2400 välittävän Falck Oy:n operatiivinen päällikkö Rickard Gunell. Esimerkiksi siltojen alla oleviin alikulkuihin kertyy helposti sulamisvettä niin paljon, että sen läpi ajaminen voi hyydyttää auton.
Kulunut talvi on ollut ennätysluminen ja ongelmat teillä olevan veden kanssa korostuvat tänä keväänä. Osassa automalleista jäähdytysilmanotto on keulassa varsin alhaalla, mikä vielä lisää riskiä.
- Kun syvään lätäkköön ajaa vauhdilla, auto imaisee ilmavirran voimasta vettä moottoritilaan konepellin sisäpuolelle asti ja kun vettä pääsee ilmanpuhdistimen kautta koneeseen, matka loppuu siihen. Ennen kaikkea kuitenkin laturi ja sähkölaitteet kestävät huonoimmin vettä, Falckin Rickard Gunell toteaa.
Hän tuntee tapauksia, joissa koko moottori on vaurioitunut lätäkköön sukeltamisen seurauksena.
- Monien nykyautojen moottorin lohko on tehty alumiinista. Jos kone on kuuma ja sillä ajaa kylmään veteen, koko lohko vääntyy ja moottori leikkaa kiinni, Gunell kertoo.
Yleensä veteen ajaminen on vaaraksi vasta kun vesi yltää auton helmoissa ovien alareunaan asti.
- Siksi epäilyttävän näköisiä lätäköitä ja paikkoja, joissa tie on voimakkaasti kuopassa, kannattaa varoa.
Kuopat särkevät pyöriä ja ripustuksia
Veden ohella myös routimisen synnyttämät kuopat ovat keväinen uhka liikenteelle. Auton pyörä tai pyöränripustus vaurioituu, jos ajaa vauhdilla routakuoppaan, jotka tänä keväänä ovat vaarallisen teräviä ja syviä.
- Rengasrikon vaara on suuri, jos ajaa routakuoppaan, ja myös vanne voi vaurioitua iskusta, Gunell varoittaa.
Kuoppaan osuminen voi myös vääntää pyöränripustusta. Gunellin mukaan vaurion huomaa parhaiten siitä, että auto alkaa puoltamaan jompaankumpaan suuntaan, vänkäämään sivuun niin että kuljettaja joutuu väkisin pitämään sitä ajolinjassa.
Kuopan aiheuttama isku voi myös rikkoa iskunvaimentimen, jonka seurauksena auto muuttuu pian vaappuvaksi, kun vaimentimen öljy tai kaasu pääsee karkaamaan säiliöstään.
Alumiinivanteet pitää kiristää huolellisesti
Kesärenkaiden vaihtaminen autoon aiheuttaa ilmiöitä, jotka ovat tuttuja hinausautojen kuljettajille ja tiepalveluasentajille.
- Monissa autoissa on nykyään alumiinivanteet, joihin kuuluu niiden omat pultit. Joka kevät joku autoilija laittaa vanteet kiinni väärillä, liian pitkillä pulteilla ja rikkoo jotain. Joka kevät tulee myös vastaan pyöriä, joita ei ole kiristetty huolella, Gunell kertoo.
Osa autoilijoista ei muista jälkikiristää alumiinivanteita 50 – 100 kilometrin ajon jälkeen ja osa ei usko että sitä ylipäätään tarvitsee tehdä.
Peltivanne joustaa ja sen kiinnityksen saa kireäksi kerralla, se ei tarvitse jälkikiristystä. Sen sijaan kun alumiinivanteen mutterit kierretään kiinni, vanteissa olevat hapettumat menevät kasaan ja kun kuljettaja lähtee ajamaan niin mutterit alkavat elää ja löystyvät. Jos alumiinivanne on täysin puhdas, sen kiinnitys ei vaadi jälkikiristystä, Gunell toteaa.
Kulunut talvi nosti selvästi avustusmääriä
Kulunut talvi osoittautui hankalaksi monille liikennevälineille ja toi korostetusti esiin myös nykyaikaisten henkilöautojen heikkoja kohtia. Talven koettelemukset näkyivät hinaus- ja tiepalveluja hoitavan Falck Oy:n palvelukeskuksen puhelumäärissä, jotka kasvoivat edellistalven vajaasta 34 000 kuluneen talven yli 53 000 yhteydenottoon. Hinausten määrä lähes puolitoistakertaistui lähes 8500:sta lähes 12 500:aan ja paikalla avustettujen asiakkaiden määrä lisääntyi reilusta kahdestatuhannesta yli 3500:aan.
Autoilijoiden avun tarve kasvaa nopeasti. Jos Falck Oy:n kuluneen talven luvut olivat puolitoistakertaisia edellisvuoteen verrattuna niin kahden vuoden takaiseen talveen 2007-2008 verrattuna erot ovat vielä hurjemmat. Paikalla avustettujen autoilijoiden määrä lähes kolminkertaistui noin 1300 tehtävästä, hinausten määrä lähes tuplaantui 6500:sta ja puhelujenkin määrä kasvoi reilusti vajaasta 30 000 yli 53 000:een.
Avun tarpeen ohella lukuihin on vaikuttanut myös ketjun laajeneminen uusille paikkakunnille, niistä viimeisimpänä mukaan tuli Mikkeli. Nykyisin Falck toimii valtakunnallisesti 52 paikkakunnalta käsin.
Myös autojen päälle pudonneet lumet ovat aiheuttaneet vahinkoja talven mittaan. Yhdelle Falckin hinausauton kuljettajalle osui jopa kolme tällaista auttamistapausta samana päivänä.
LISÄTIETOJA:
Rickard Gunell, operatiivinen päällikkö, Falck Oy, 0400 503 335, rickard.gunell@falck.fi
Johan Lindström, toimitusjohtaja, Falck Oy, 040 548 1770, johan.lindstrom@falck.fi
Falck on kansainvälinen yritys, jonka liiketoiminnan tarkoituksena on perustamisvuodesta 1906 lähtien ollut estää onnettomuuksia, hätätilanteita ja sairauksia sekä pelastaa hädässä olevia ihmisiä ja auttaa sairaita ihmisiä. Suomessa Falck Oy hoitaa lukuisia ympärivuorokautisia puhelinpalveluita ja on Suomen johtava hinausalan yritys. Falck aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2005 ja vuonna 2007 yhtiö muodosti Falck-ketjun, johon valittiin mukaan hinausalan vahvimmat ja ammattitaitoisimmat itsenäiset yrittäjät. Nyt Falckin autot palvelevat apua tarvitsevia asiakkaita ympäri Suomen Helsingistä Ivaloon asti. Falck-ketjun hinauspalveluverkosto erikoistuu lisääntyvässä määrin myös ammattimaiseen tiepalvelutoimintaan. Yhtiön palvelukeskukseen tulee noin 150 000 soittoa vuodessa ja yhdessä franchising-yrittäjiensä kanssa Falck-ketju hoitaa vuoden aikana yli 100 000 avustustapausta. Automerkkien, vakuutusyhtiöiden ja monien muiden yritysten hätäpäivystykset ovat keskeinen osa Falckin tarjoamia palveluja. Vuonna 2009 Falckin liikevaihto Suomessa oli 6,8 miljoonaa euroa.