Taitomylly

Vajaa puolet suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa

Reilu neljännes eli 26 % suomalaisista tuottaa materiaalia sosiaaliseen mediaan ja heidän lisäkseen 18 % suomalaisista seuraa sosiaalista mediaa. Yli puolet suomalaisista ei siis edelleenkään käytä Facebookia eikä muitakaan sosiaalisen median areenoita. Tulos käy ilmi Markkinatutkimuspäivän ohjelmassa esitellyistä IRO Research Oy:n tutkimustuloksista.

Ikä on selvin sosiaalisen median käyttöä erotteleva muuttuja. Kun 18-24-vuotiaista 69 % tuottaa materiaalia sosiaaliseen mediaan ja lisäksi 16 % seuraa sitä, niin 65-74-vuotiaiden keskuudessa luvut ovat 2 % ja 11 %. Näiden ikäluokkien välilläkin niin materiaalia tuottavien kuin ylipäätään sosiaalista mediaa käyttävien osuudet pienenevät iän myötä. 25-34-vuotiaista Facebookiin, blogeihin, keskustelupalstoille tai muille sosiaalisen median areenoille työntää tavaraa 52 %, 35-44-vuotiaista 26 % ja 45-54-vuotiaista enää 14 % vastaajista. Sosiaalisen median käyttäjien määrä on joka ryhmässä noin 20 prosenttia tuottajia suurempi.
Naisista jonkin verran suurempi osa, 30 %, tuottaa sisältöä sosiaaliseen mediaan kuin miehistä, 23 %.
Facebook on ylivoimaisesti suosituin sosiaalisen median areenoista, 66 % sosiaalisissa medioissa mukana olevista suomalaisista kommunikoi valikoimansa joukon kanssa naamakirjan piirissä. Esimerkiksi blogeja seuraa vain 20 % sosiaalisen median käyttäjistä.
IRO Researchin tutkimus toteutettiin puhelinkyselynä kahdelletuhannelle 18-74-vuotiaalle suomalaiselle kuluvan vuoden helmi-maaliskuun aikana.

LISÄTIETOJA: Harri Kyttälä, tutkimusjohtaja, IRO Research Oy, 050 354 3260, harri.kyttala@iro.fi

Jukka Tolvanen, puheenjohtaja, Suomen Markkinatutkimusliitto ry, 040 734 0073, jukka.tolvanen@researchinsight.fi

Laatusertifikaattihanke Markkinatutkimusliiton jäsenyrityksille

Suomen Markkinatutkimusliiton jäsenyritykset ovat sitoutuneet hankkimaan laatusertifikaatin kuluvan vuoden loppuun mennessä. Näin kertoi liiton puheenjohtaja Jukka Tolvanen nyt toista kertaa järjestetyn Markkinatutkimuspäivän avauspuheenvuorossaan. – Tärkeimpiä tehtäviä tänä vuonna on sitoutua laatuun, Tolvanen painotti hankkeen tärkeyttä.

Liiton sisäisen jäsenkyselyn mukaan kolme neljäsosaa Markkinatutkimusliiton jäsenyrityksistä pitää laatustandardin saamista melko tai erittäin tärkeänä hankkeena.
- Kun asiakkaat tekevät tärkeitä päätöksiä tilaamiensa markkinatutkimusten perusteella koko ketjun täytyy olla laadukas, puheenjohtaja Jukka Tolvanen painotti.
Markkinatutkimuksen laadun kehittäminen ja ylläpitäminen ei ole yksin suomalainen hanke vaan globaali missio. Alan eurooppalainen kattojärjestö ESOMAR, johon Suomen Markkinatutkimusliittokin kuuluu, on samalla asialla.
- Alalla on huoli siitä, että suuren yleisön usko markkinatutkimukseen voi rapautua, jos mitään ei tehdä, ESOMARin Suomen edustaja Juha Aalto totesi Markkinatutkimuspäivän esityksessään.
- Tutkimustoiminnan pelikenttä on uudistunut voimakkaasti parin viime vuoden aikana. Markkinatutkimuksen digitalisoituminen ja Web 2.0 muuttavat sekä tutkimusmetodeja että toimialaa. Lisäksi moni tutkimusaihe on nykyään niin moniulotteinen, että sen käsittelemiseen tarvitaan innovatiivista ajattelua, Aalto kuvasi alan muuttuvia haasteita.
- Ostamisenkin kannalta tutkimuspalvelujen tekno-osaajat, analyytikot ja konsultit lisäävät helposti vaikeaselkoisuutta, kun palvelu muodostuu monesta osatekijästä.

Netti on syrjäyttänyt puhelimen

Internet nousi markkinatutkimuksen ykkösvälineeksi jo toissavuonna 20 % osuudella ja pudotti puhelimen 18 % osuudella kakkostilalle. Automatisoidut digimenetelmät kuten tv-katselun seuranta 17 % ja kasvotusten tehtävät haastattelut 12 % osuudella ovat seuraavina.
- Henkilökohtaisten haastattelujen osuus on vähenemään päin ja kirjekyselyt ovat käytössä enää vain täällä Pohjolassa, muualla ne ovat jo menneisyyttä, Aalto totesi.
Online-tutkimusten osuus Suomessa, 22 %, on kuitenkin vielä selvästi pienempi kuin mitä se on Kanadassa, 35 %, Japanissa, 33 %, tai Australiassa, 32 %. Euroopan kärkimaat nettiympäristön käyttämisessä ovat Saksa, 29, ja Hollanti 28 %.
Uusien metodien esiinmarssi nostaa uudella tavalla esiin paitsi edustavuuteen ja otoksiin liittyvät tekijät myös tietosuojakysymykset, varsinkin nuoriin vastaajiin liittyvät eettiset kysymykset sekä web-rikollisuuden uhan.
- Web-rikollisuus on ulottunut myös tutkimusmaailmaan. On udeltu pankkiyhteys- ja muita henkilökohtaisia tietoja tunnettujen tutkimusyritysten logoja ja kaavakkeita käyttäen, Aalto muistutti kuulijoita netin vaaroista markkinatutkimusalan maineelle.

LISÄTIETOJA: Jukka Tolvanen, puheenjohtaja, Suomen Markkinatutkimusliitto ry, 040 734 0073, jukka.tolvanen@researchinsight.fi

Juha Aalto, Suomen edustaja, European Society for Opinion and Marketing Research ESOMAR, 050 564 3847, juha.aalto@taloustutkimus.fi