Taitomylly

Oulussa alkaa elokuussa Yritys- ja asioimistulkkauksesta ammatti? -työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, jossa opiskelijat perehdytetään niin yritys- ja asioimistulkkaukseen kuin tulkkiyrittäjänä toimimiseen. Koulutus on työvoimapoliittista aikuiskoulutusta eli koulutukseen valittavan tulee olla työtön, vajaatyöllistetty tai työttömyysuhan alla. Semantix on järjestänyt vastaavan asioimistulkkauskurssin Oulussa aiemmin vuosina 2008 – 2009. Tuon koulutuksen käyneet opiskelijat ovat työllistyneet tulkkaus alalle hyvin ja Semantixin liiketoimintajohtaja Marja Lähde uskoo niin käyvän tälläkin kertaa – töitä Pohjois-Suomeen sijoittuville free lance –tulkeille on tarjolla.

Elokuusta ensi vuoden helmikuulle kestävässä koulutuksessa opiskelijat perehtyvät yritys- ja asioimistulkin työn perusteisiin: tulkin rooliin, ammatin lainsäädännöllisiin ja eettisiin perusteisiin, yritys- ja asioimistulkkaukseen, tulkkaustekniikoihin ja teknisiin apuvälineisiin. Koulutuksessa tutustutaan ja perehdytään erilaisiin tulkkausympäristöihin ja opiskelijoiden kanssa käydään tutustumiskäynneillä niin eri viranomaisissa kuin yrityksissäkin. Lisäksi opiskelijat saavat perustiedot yrittäjyydestä ja tulkkiyrittäjyydestä.

Koulutukseen haetaan ihmisiä, joilla on sekä äidinkielen että vieraan kielen riittävä osaaminen. Maahanmuuttajataustaisten hakijoiden suomen kielen taito mitataan yleisen kielitutkinnon eli YKI:n kautta – itse koulutuksessa ei ole suomen tai muiden kielten opetusta. Lähteen mukaan on parempi jos hakijalla on todistus suomen kielen taidosta, mutta kielitaidon testaaminen koulutusta varten on myös mahdollista jos hakija on muuten alalle sopiva.

Sopii erityisesti maahanmuuttajataustaisille

Yritys- ja asioimistulkkauksesta ammatti? -koulutukseen toivotaan hakijoiksi kaikkien kielten pohjoissuomalaisia taitajia. Lähteen mukaan kielen kuin kielen tulkeille on tarvetta.

Marja Lähde kertoo, että koulutus sopii erityisesti maahanmuuttajataustaisille työttömille työnhakijoille, joiden kielitaidolle on asioimistulkkauksessa kysyntää. Hakijoista ei taustansa perusteella kuitenkaan suljeta ketään pois, vaan soveltuvuus alelle ja hakijan kielitaito ratkaisevat.

- Pohjois-Suomessa maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työttömyysaste on korkea, ja tulkkaus on yksi hyvä ammatti suomalaisessa työelämässä. Hakijan tulee olla alalle soveltuva ja kielitaidon tulee olla riittävä oli hänen taustansa mikä tahansa, Lähde painottaa.

Toivotaan yrittäjähenkisiä opiskelijoita

Koulutukseen toivotaan yrittäjähenkisiä opiskelijoita – yrittäjyys lähtee alan realiteeteista.

- Asioimistulkit ovat nykyään pääsääntöisesti free lance -tulkkeja niin meillä kuin muissakin alan yrityksissä, Marja Lähde toteaa.

Asioimistulkkien koulutus on Suomessa hyvin monimuotoista ja useimmiten hyvin hajanaista, eikä se aina pysty vastaamaan nopeasti vaihtuviin asioimistulkkaustarpeisiin. Tähän nopeaan vaihteluun Oulun koulutus vastaa hyvin. Lisäksi opiskelijat saavat työharjoittelun kautta hyvää kokemusta käytännön työstä.

- Tulkin ammattia opiskellaan niin teoriassa kuin käytännön arjen tilanteissa. Työharjoitteluosuus on tärkeä osa koulutusta. Kiinnitämme Semantixissa opiskelijoiden työharjoittelujaksojen valmisteluun ja seurantaan hyvin paljon huomioita ja saimme siitä hyvää palautetta edellisessä koulutuksessa, Lähde kertoo.

Koulutus avaa ovia tulkkaustöihin

Yritys- ja asioimistulkkina toimiva Natalia Tuovila osallistui Semantixin edelliseen Oulussa järjestettyyn Yritys- ja asioimistulkkauksesta ammatti?  -koulutukseen. Tuovilalla oli taustalla akateeminen koulutus – opettajana tiedon haku on hänelle tuttua jo aiemman koulutuspohjan ansiosta. Natalia Tuovilan mielestä tulkiksi haluavalla pitää olla 5-7 vuotta Suomessa asumista takana, että voi tulla hyväksi tulkiksi.

- Kieltä täytyy osata syvemmin kuin mitä pelkällä television katselulla oppii ja tuntea suomalaista yhteiskuntaa ennen kuin voi tulla hyväksi tulkiksi, hän toteaa.

Tuovila oli tyytyväinen koulutuksessa saamaansa opetukseen ja harjoitteluun. Hän toimii nykyään monen yrityksen luottotulkkina ja free lance –tulkkina usealle toimeksiantajalle. Asioimistulkkaus on hänelle päätyö.

- Koulutuksessa sai paljon tietoa ja hyvät harjoittelupaikat. Koulutus on myös avannut ovia paikkoihin, joissa voin toimia tulkkina, eli siitä on ollut monellakin tavalla hyötyä työnhaun kannalta.

- Kaikille koulutus ei sovi, mutta minulle se oli sopiva – minulla ei ollut koulutuksessa vaikeuksia. Mielestäni koulutus sopii avarakatseisille ihmisille, ei tiukkapipoisille tyypeille. Koko ajan tuli asiaa, mutta sellaisessa muodossa että se ei väsyttänyt. Ennen kaikkea pitää olla kutsumus tulkin työhön – se on ammatti, joka vaatii pitkää pinnaa, Tuovila toteaa.

Free lance –tulkeista pulaa Pohjois-Suomessa

Semantix on kouluttanut asioimistulkkeja Suomessa koko toimintansa 20 vuoden ajan. Työvoimapoliittisia koulutuksia on järjestetty Kajaanissa ja Oulussa. Edelliseen Oulussa vuosina 2008-2009 järjestettyyn koulutukseen osallistui kaksitoista opiskelijaa, jotka olivat pääosin  Oulusta mutta myös muun muassa Kemistä.

- Palaute opiskelijoilta oli erittäin positiivista ja saimme rekrytoitua meille tulkkeja sekä muun muassa tämän alkavan koulutuksen koulutussihteerin, kertoo Semantixin asioimistulkkauksen liiketoimintajohtaja Marja Lähde.

Semantix tuottaa tulkkauspalveluja valtakunnallisesti. Suurin osa Semantixin tulkeista työskentelee Etelä-Suomesta käsin mutta tulkkeja läsnäolotulkkauksiin tarvitaan myös pohjoiseen. – Olemme valmiita rekrytoimaan tarpeen mukaan koulutuksen suorittaneita opiskelijoita. Tarvitsemme free lance -tulkkeja niin Oulun seudulle kuin muuallekin Pohjois-Suomeen.

- Haemme Pohjois-Suomeen tulkkeja ajatuksella, että ihmiset asuisivat ja eläisivät täällä ja maksaisivat myös veronsa tänne, oululainen Lähde kertoo.

Oulussa järjestettävä asioimistulkkauksen kurssi löytyy osoitteesta www.mol.fi/koulutukset ja hakuaika koulutukseen päättyy 2.8.2010.

LISÄTIETOJA: Marja Lähde, liiketoimintajohtaja, Semantix Lingua Nordica Oy, 044-744 1807, marja.lahde@semantix.fi

Tarja Majander, tulkkikouluttaja, Semantix Lingua Nordica Oy, 044-744 1826, tarja.majander@semantix.fi

Semantixilla on 40 vuoden kokemus tulkkaus- ja  käännöspalvelujen-, kielentarkistuksen ja koulutusten tuottamisesta. Nykyään Semantix on yksi Euroopan johtavia asiantuntevien kieli- ja viestintäpalvelujen tarjoajia. Semantixilla on ISO 9001:2000‑laatusertifikaatti. Suomessa Semantix Lingua Nordica Oy:llä on toimipaikat Helsingissä ja Oulussa.

Analogisen ja digitaalisen äänen eroa voidaan verrata eroon normaali- ja teräväpiirtotarkkuuden televisiokuvassa. Malmön ooppera Etelä-Ruotsissa on ensimmäinen digitaaliseen äänentoistoon siirtynyt ooppera. Sony Professional on toimittanut oopperalle ensimmäisen täysin digitaalisen langattoman mikrofonijärjestelmän.

”Yleisömme pääsee nauttimaan täysin uudenlaisesta äänielämyksestä. Laulajien äänet ovat merkittävästi selkeämmät ja kuiskaukset lavalla kuulostavat lähes kuiskauksilta kuulijoiden korvaan”, kertoo Malmön oopperan äänipäällikkö Bengt Frienholt.

Muutoksen takana on uusi EU-direktiivi, joka myöntää uusia lähetystaajuuksia teattereille ja konserttisaleille. Ruotsi on ensimmäinen taajuudet käyttöön ottanut Euroopan maa ja sen tavoitteena on saada muutostyö valmiiksi vuoden 2010 loppuun mennessä.

”Musiikkiteatterit ja oopperat tulevat kokemaan äänivallankumouksen. Pelkästään Ruotsissa lukuisat teatterit ja konserttisalit joutuvat ottamaan uuden teknologian käyttöönsä lyhyen ajan sisällä”, kertoo Ronny Sjöstrand Malmön oopperan uudistustyötä johtavasta Arva Trading -yhtiöstä.

Käyttöön otettava teknologia on vastikään kehitetty Sonyn laboratoriossa Japanissa. Asennustyöt ovat jo käynnissä.

”Olemme erittäin innoissamme voidessamme osallistua tähän pioneerityöhön ja viedä ääniteknologiaa eteenpäin. Siinä missä monet toimijat ainoastaan yhdistelevät olemassa olevia komponentteja Sony kehittää uutta omaa teknologiaansa kuvan ja äänen laadun parantamiseksi. Siksi meillä on alalla vain vähän kilpailijoita”, sanoo Sony Professionalin media-asiakkaista vastaava Henrik Felixon.

”Meillä on aina ollut rohkeutta ottaa käyttöön uusia ja testaamattomia ratkaisuja ja haluamme olla teknisen kehityksen eturintamassa. Sonyn järjestelmä mahdollistaa useiden kanavien käytön samalla taajuusalueella. Voimme myös kauko-ohjata 50 digitaalista taskulähetintä”, Bengt Firenholt kertoo.

Uuden äänijärjestelmän asennustyöt valmistuvat ”Singing in the rain”-esityksen ensi-iltaan mennessä elokuun lopussa.

Lisätietoja:

Malmö Opera

Catarina Ek, lehdistö
catarina.ek@malmoopera.se, +46 703 58 90 71

Bengt Frienholt, äänipäällikkö, +46 703 58 90 76

Sony presservice

Ylva Tegnér
ylva@herokommunikation.se, +46 702 11 81 34

Sony Professional

Henrik Felixon, KAM Media, +46 708 16 31 05

Arva Trading

Ronny Sjöstrand, tekninen päällikkö, +46 707 44 37 11

Lehdistökuvia Malmön Oopperasta: http://www.malmoopera.se/d/1/226

Sony Professional

Sony Professional on osa Sony Europea ja se on johtava AV/IT-ratkaisujen toimittaja monilla teollisuudenaloilla, mukaan lukien media ja broadcasting, videovalvonta ja jälleenmyynti sekä kuljetus- ja suurtilojen markkinat. Se toimittaa tuotteita, järjestelmiä ja sovelluksia, jotka mahdollistavat digitaalisen, yrityksille ja asiakkaille lisäarvoa tuottavan, audiovisuaalisen sisällön luomisen, muokkaamisen ja jakelun. Sony Professionalilla on yli 25 vuoden kokemus innovatiivisten, johtavien ja poikkeuksellisen laadukkaiden tuotteiden toimittamisesta asiakkailleen. Sonyn Professional Services tarjoaa asiakkailleen asiantuntemusta sekä paikallista osaamista järjestelmien integraatioista ympäri Euroopan. Sony toimittaa yhteistyössä kattavan partneriverkoston kanssa asiakkaiden tarpeita vastaavat ratkaisut yhdistäen ohjelmistot ja laitteistot liiketoiminnallisia tavoitteita palvellen. www.sonybiz.net

Seuraa Sony Europea Twitterissä @sonyproeurope / www.twitter.com/sonyproeurope

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy on valinnut TDC:n puitesopimukseen valtionhallinnon toimipisteiden tietoliikenneyhteyksien toimittajaksi. Nelivuotisen puitesopimuksen arvo on 20–60 miljoonaa euroa. Merkittävän sopimuksesta tekee se, että viime syksynä tehty päätös velvoittaa valtion talousarviotalouteen kuuluvia yksikköjä käyttämään kilpailutettua sopimusta.

Hanselin puitejärjestelyn kohteena ovat toimipisteet yhdistävät tietoturvalliset tietoliikenneyhteydet ja yhteydet internetiin. Valtionhallinnossa on noin 100 tietohallinnon osalta itsenäistä yksikköä ja noin 3 200 kiinteää toimipistettä.

Valtionhallinto käytti tietoliikenteeseen vuonna 2008 noin 38 miljoonaa euroa. Nyt järjestetyn tarjouskilpailun avulla arvioidaan hankittavan tietoliikenneyhteyksiä 5–15 miljoonalla eurolla vuosittain. Puitesopimus astuu voimaan 1.7.2010 ja se on voimassa neljä vuotta.

”Menestyminen kilpailutuksessa on hyvä osoitus TDC:n kilpailukyvystä Suomen yritys- ja yhteisömarkkinoilla”, sanoo TDC Oy:n yritysliiketoiminnan johtaja Pasi Mäki.

”Kilpailutettavat palvelut ja liittymät ovat kriittisyydeltään ja kapasiteetiltaan toimialan suurimpia. Tämä tarkoittaa luonnollisesti merkittäviä investointeja asiakasyhteyksien rakentamiseen. Runkoverkkomme on jo kapasiteetiltaan riittävällä tasolla.” Sopimus sisältää useita jopa 10Gt/s liittymiä.

Puitesopimukseen valittiin kolme yhtiötä. Yhtiöt asetettiin tarjouskilpailun mukaisesti paremmuusjärjestykseen. Kilpailutuksen voitti TDC Oy Finland.

Hanselin tiedote aiheesta: http://www.hansel.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/valtiolleuusisopimustietoliikenneyhteyksista

Lisätietoja:

TDC Oy, Pasi Mäki
johtaja, yritysliiketoiminta
p. 050 994 3222

TDC on poikkeuksellinen tietoliikennekumppani. Muutamme rohkeasti pohjoismaisen ja paikallisen televiestinnän. Liikeideamme on tarjota paras data-, internet- ja puheliikenteen IP-pohjainen ratkaisu yrityksille, yhteisöille ja julkishallinnon organisaatioille suoraan ja yhdessä strategisten kumppaneiden kanssa. Yksilölliset viestintäratkaisut toteutetaan tukemaan ja kehittämään asiakasyritysten liiketoimintaa. TDC:llä on maayhtiöt kaikissa Pohjoismaissa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2009 noin 35,9 miljardia Tanskan kruunua eli noin 4,8 miljardia euroa ja henkilöstöä n. 13.000. TDC Customer Support on palkittu kaksi kertaa arvonimellä Vuoden HelpDesk. Palvelemme huumorilla ja sydämellä. Hoidamme asiat kerralla kuntoon. www.tdc.fi.

Rakennusalan kehityksen keskeisimpänä jarruna ovat vanhat totutut toimintamallit, joista on hankala luopua, toteaa teollisuustalouden DI Anni Rouvinen, joka tutki rakennusliike Firalle tekemässään diplomityössä palveluliiketoiminnan mallien soveltamista rakennusalalle. Samalla Rouvinen kritisoi sitä, että harva rakennuspuolen opiskelija lukee TTY:llä tuotantotalouden kursseja, sillä heillä on oma rakentamistalouden suuntautumisvaihtoehto. Näin uusimmat liiketoiminnan trendit, kuten palveluliiketoiminta, jäävät helposti alan ulkopuolelle.

Firaan diplomityöntekijäksi saapuessaan Anni Rouvinen ihmetteli papereilla olevia piirustuksia, määrien mittaamista suhdetikulla ja pahvilaatikossa saapuvia tarjouspyyntöjä. Voiko olla mahdollista, että tämän päivän rakennusliikkeissä toimitaan näin vanhanaikaisesti? Firahan on innovatiivisuudestaan tunnettu rakennusyhtiö, joka uudistaa liiketoimintaansa palvelulähtöiseksi ja työkalujaan parasta teknologiaa hyödyntäväksi.

Yleisesti ottaen rakennusalan liiketoimintamalleissa onkin vielä paljon kehityspotentiaalia: tuotantolähtöisyys on yhä voimissaan ja hankkeet hoidetaan vuosikymmeniä sitten kehitetyillä tavoilla.

Näistä lähtökohdista nuori teekkari lähti Firan toimitusjohtajan Jussi Ahon innostamana tekemään diplomityötä palveluliiketoiminnan hyödyntämisestä rakennusalalla.

Rouvinen innostui aiheesta, sillä hänen mielestään palveluajattelu on toimialarajat ylittävä trendi ja kaikki pyrkivät sitä kohti, mutta vielä se ei ole realisoitunut monellakaan toimialalla.

- Tuttavapiirissäni moni opiskelee palveluajattelua työpaikallaan – se on trendi tällä hetkellä, hän toteaa.

Palvelulähtöisyys vaatii oikeat työkalut

Palveluajatteluun pohjautuvalla toimintamallilla voidaan luoda asiakkaalle parempia tuloksia ja kehittää alalle uusia toiminnan tuottavuutta nostavia liiketoimintamalleja. Diplomityössään Rouvinen benchmarkkasi rakennusalaa kolmeen palveluliiketoiminnan ratkaisuja kehittäneeseen kansainväliseen yritykseen, IBM:ään, Ikeaan ja Ryanairiin.

- Tärkein benchmarkkaamisessa esiin tullut tekijä on, että palveluntarjoaja ratkaisee asiakkaan ongelman asiakkaan itsensä ja muiden asiaan liittyvien osapuolten kanssa. Lähdetään yhdessä miettimään, miten se kannattaa tehdä – sitä kautta voidaan kehittää parhaat ratkaisut. Tuotekeskeisyyden aika on ohitse, nyt tarvitaan käyttäjälähtöisyyttä, hän sanoo.

Rouvinen muistuttaa, että palvelulähtöiseen työskentelyyn pitää olla työkalut.

- Ei riitä että istutaan saman pöydän ääreen vaan palveluntarjoajalla pitää olla systemaattinen työskentelytapa ja työkalut vaatimusten hallintaan niin että pystyään ihan oikeasti ratkaisemaan asiakkaan ongelmat ja pitämään annettu asiakaslupaus.

- Kun ratkaisut kehitetään yhdessä parhaita alan oppeja hyödyntäen, ne täyttävät asiakkaan vaatimukset heti alkuvaiheessa, eikä turhaa jossiteltavaa tule osapuolten välille projektin edetessä.

Ei enää vain samaa tuotetta samalla hinnalla

Rouvisen mukaan kohtuuhintaisten asuntojen pula johtuu siitä, että asuntorakentajat toimivat samalla liiketoimintamallilla eikä kilpailevia malleja juurikaan ole.

- Tarvitaan toimijoita, jotka haluavat haastaa nykyisiä hintoja ja laatuja, siis tarjota edullisempaa ja parempaa ja vallata markkinaa toimimalla eri tavalla. Oleellista on pohtia, mikä on ylipäätään sopiva asunnon hinta käyttäjän näkökulmasta. Nykyään rakennusalalla tarjotaan yleisesti ottaen samaa tuotetta samoilla mahdollisimman korkeilla hinnoilla sen sijaan että tarjottaisiin jatkuvasti edullisempia ja parempia ratkaisuja. Jos joku esimerkiksi tarjoaisi järkevän hintaisia asuntoja, niin ostajia olisi jonoksi asti, Rouvinen uskoo.

Hänen mielestään rakennusalan kehityksen keskeisimpänä jarruna ovat vanhat totutut toimintamallit, joista on hankala luopua.

- On vaikeampaa etsiä asiakkaita kuin vastata tarjouspyyntöihin. On myös asiakkaita, jotka ovat kiinni vanhoissa toimintamalleissa, mutta kehittäviäkin asiakkaita riittää yhä enenevässä määrin. Ja ainahan uutta mallia voi tarjota asiakkaalle, vaikka tämä olisikin lähettänyt perinteisen tarjouspyynnön, Rouvinen sanoo.

- Asiakkaiden opettaminen vaatii rohkeutta: ei vain esitetä asioita vaan opetetaan niitä. Useinkaan ei ajatella out of the box -tyyliin, että asiat voisi tehdä toisellakin tavalla.

Firassa palveluliiketoimintaa kehitetään jatkuvasti

Rouvinen on nyt ollut Firan palveluksessa reilun vuoden ajan, hiljattain hänet nimitettiin yhtiön Business Development Manageriksi. Rouvinen kertoo, että Firassa palveluliiketoiminnan toimintatapoja kehitetään jokapäiväisessä työssä entistä pidemmälle – se kuuluu yrityksen strategiaan.

- Meillä on jo omaksuttu monia osa-alueita ja pitäisi oikeastaan tehdä diplomityön jatkoksi uusi tutkimus Firalle uusien haasteiden luomiseksi. Mutta palveluliiketoiminnan perusteet ovat asioita, joita voi aina tehdä aiempaa paremmin, esimerkiksi etsiä uusia asiakassegmenttejä ja kehittää uusia työkaluja.

Rouvinen kertoo saaneensa runsaasti positiivista palautetta diplomityöstään.

- Kyllä sitä on kovasti tällä talon sisällä hehkutettu. Työtä on jaettu ulos ja Firan sidosryhmäkirjeen uutisen perustaltakin on tullut pyyntöjä saada työni luettavaksi.

Rouvinen, Anni: Co-creating and capturing value with different business models – benchmarking study for construction business (Arvon yhteisluonti ja hallinta eri liiketoimintamalleissa – vertailututkimus rakennusliiketoiminnalle). 03/2010. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto: Teollisuustalouden laitos. 103 s.

Lisätietoja:

Business Development Manager Anni Rouvinen, Fira Oy, 0400 792 488, anni.rouvinen@fira.fi

Toimitusjohtaja Jussi Aho, Fira Oy, 040 826 1146, jussi.aho@fira.fi

Teollisuustalouden professori Saku Mäkinen, Tampereen teknillinen yliopisto, 040 544 1088, saku.makinen@tut.fi

Fira Oy on rakennusalaa uudistava, eteläpohjalaiset juuret omaava rakennusalan kasvuyritys, jonka pääkonttori on Vantaan Aviapoliksessa. Fira Oy:llä on vahva jalansija pääkaupunkiseudulla, missä se on rakentanut useita vaativia kohteita. Fira kehittää ja toteuttaa vaativia hankkeita vaativille asiakkaille pääurakoitsijana eri urakkamuodoin. Firan budjetoitu liikevaihto vuodelle 2010 on 24 M€.

Rakennusalan tuottavuuden kehittäminen perinteisillä toimintamalleilla on loppuun kuljettu tie ja alalla hyödynnetään heikosti moderneja liiketoimintamalleja. Alan liiketoimintaa uudelleen mallintamalla ja palveluliiketoiminnan keinoin rakentamisessa avautuu aivan valtavia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen, toteaa teollisuustalouden DI Anni Rouvinen, joka tutki aihetta rakennusliike Firalle tekemässään diplomityössä.

Kun tuotantolähtöinen rakennusliike tarjoaa vain suorittamisen kustannuksia, asiakaslähtöinen rakennusyhtiö tarjoaa parempia tuloksia ja hyvää palvelua. Perinteinen rakentaminen on hyvä esimerkki toiminnasta, jossa jokainen tekee omaa tavoitettaan eikä kukaan työskentele ensisijaisesti asiakkaan tavoitteen saavuttamiseksi. Lopputuloksena ovat tunnetusti olleet jatkuvasti nousevat loppuhinnat ja tyytymättömät asiakkaat, päinvastoin kuin muilla teollisuuden aloilla.

Diplomi-insinööri Anni Rouvisen mukaan palveluajatteluun perustuvalla liiketoiminnalla voidaan luoda asiakkaalle parempia tuloksia ja kehittää alalle uusia toiminnan tuottavuutta nostavia liiketoimintamalleja. Uudet liiketoimintamallit haastavat vanhat tuotantolähtöiset mallit, joihin koko ala näyttää jääneen kiinni. Myös asiakkaiden tulisi rohkeasti vaatia parempia tuloksia ja olla myös valmiita uudentyyppiseen työskentelyyn. Rouvisen nyt valmistunut opinnäyte on osa Firan strategiaprosessia.

Arvon luomista asiakkaan kanssa

Punaisena lankana läpi koko Rouvisen diplomityön kulkee palveluliiketoiminnan ydinajatus ­­– arvon luominen yhdessä asiakkaan ja verkoston kanssa eli value co-creation. Työssään Rouvinen benchmarkkaa rakennusalaa kolmeen palveluliiketoimintaa taitavasti hyödyntäneeseen kansainväliseen yritykseen, joiksi hän valitsi IBM:n, Ikean ja Ryanairin.

IBM:n opeista työssä nousevat esiin erityisesti verkkopohjaiset verkoston laajuiset työskentelytavat ja arvoverkoston integrointi, Ikealta tapa sitouttaa asiakkaat kokemusympäristöillä ja kulttuurilla sekä Ryanairin toiminnasta se, kuinka yhtiö on löytänyt uuden käyttäjäryhmän lentomatkustukseen.

Kommunikointi on avaintekijä

Rouvisen mukaan kommunikointi on avaintekijä, kun rakennusalan liiketoimintaa lähdetään kehittämään palveluliiketoiminnan suuntaan. Mallintaminen ja verrokkikohteet ovat hyviä tapoja esitellä ja havainnollistaa asiakkaille ratkaisuja, ne tuovat toimintaan käytännönläheisyyttä ja turvallisuutta sekä auttavat tavoitteiden asettamisessa.

Uudet liiketoimintamallit, jotka pohjautuvat yhdessä kehittämiseen asiakkaiden, muiden hankkeisiin osallistujien ja oman henkilöstön kanssa, luovat potentiaalia valtavaan taloudelliseen arvontuottamiseen verrattuna vanhoihin loppuun kaluttuihin toimintamalleihin.

Rouvisen mukaan palveluliiketoiminnan periaatteiden omaksuminen voi toiminnan laadun paranemisen ja sitä kautta saatavien kustannussäästöjen ohella avata uusia markkinoita ja uusia asiakassegmenttejä – uusia liiketoimintamahdollisuuksiakin. Rakennusalan yritys voi myös toimia verkoston integraattorina ja laajentaa bisnestään tätä kautta.

Rouvinen, Anni: Co-creating and capturing value with different business models – benchmarking study for construction business (Arvon yhteisluonti ja hallinta eri liiketoimintamalleissa – vertailututkimus rakennusliiketoiminnalle). 03/2010. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto: Teollisuustalouden laitos. 103 s.

Lisätietoja:

Business Development Manager Anni Rouvinen, Fira Oy, 0400 792 488, anni.rouvinen@fira.fi

Toimitusjohtaja Jussi Aho, Fira Oy, 040 826 1146, jussi.aho@fira.fi

Teollisuustalouden professori Saku Mäkinen, Tampereen teknillinen yliopisto, 040 544 1088, saku.makinen@tut.fi

Fira Oy on rakennusalaa uudistava, eteläpohjalaiset juuret omaava rakennusalan kasvuyritys, jonka pääkonttori on Vantaan Aviapoliksessa. Fira Oy:llä on vahva jalansija pääkaupunkiseudulla, missä se on rakentanut useita vaativia kohteita. Fira kehittää ja toteuttaa vaativia hankkeita vaativille asiakkaille pääurakoitsijana eri urakkamuodoin. Firan budjetoitu liikevaihto vuodelle 2010 on 24 M€.

Rakennusliike Fira Oy on aloittanut kehitysprojektin kansainvälisen palveluliiketoiminnan kehittämiseksi ja Tekes on tehnyt päätöksen lähteä rahoittamaan Firan projektia. Parin vuoden mittaisen ja noin 700 000 arvoisen euron hankkeen tavoitteena on ottaa käyttöön uusia kehittyneempiä liiketoimintamalleja rakennusalalla. Toimitusjohtaja Jussi Ahon mukaan Fira tähtää nyt käynnistyneellä projektillaan kehittämään nykyistä rakentamisen osaamistaan ja laajentamaan positiotaan rakentamisen arvoketjussa.  Projektin myötä Firan kasvutavoitteena on saavuttaa vuoteen 2015 mennessä 80 – 100 miljoonan euron liikevaihto, josta noin 30 prosenttia tulisi muualta kuin Suomesta.

Kuluvana vuonna 28 M €:n liikevaihtoon tähtäävän Firan kasvustrategia perustuu yrityksen muuntamiseen rakennusliikkeestä palveluyritykseksi, jonka toiminnan peruspilarina on asiakkaan kanssa yhdessä luotu arvo. Palveluliiketoiminnan oppien mukaisesti asiakkaalle luodaan eniten arvoa, kun hankkeeseen lähdetään mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja asiakkaan ongelma ratkaistaan yhdessä. Elinkaariajattelu korostuu palveluliiketoiminnassa.

Vuoden 2009 alussa Fira aloitti liiketoiminnan kasvattamisen ja kehittämisen palveluliiketoiminnan keinoin. Kehitystyö lähti liikkeelle Firan Verstas™ -työskentelytavan kehittämisestä. Verstaiden perusajatuksena on parantaa asiakkaan hanketta tai liiketoimintaa johdetun prosessin, osaajien vuorovaikutuksen, yhteisen ongelman ratkaisun työkalujen ja vaatimusten hallinnan avulla.

- On aika siirtyä uusiin liiketoimintamalleihin, jotka tarjoavat kehityshaluisille asiakkaille selvästi parempia tuloksia kuin rakentajilta nykyisellä toimintamallilla on totuttu saamaan, toimitusjohtaja Jussi Aho toteaa.

Koska palveluliiketoiminnan kehitystyö on johtanut hyviin tuloksiin ja kiinnostukseen markkinoilla, Fira päätti jatkaa työtä kokonaisvaltaisella kansainvälisen palveluliiketoiminnan kehitysprojektilla.

- Tällä alalla on todella paljon mahdollisuuksia, mutta vain kehitystyöhön, ihmisiin ja osaamiseen investoimalla voi päästä eteenpäin toimitusjohtaja Aho uskoo.

Fira tähtää palvelullisen rakentamisen benchmark-kohteeksi

Kehitysprojektissa Firalle luodaan innovatiivinen ja palvelulähtöinen liiketoimintamalli sekä edellytykset kansainväliselle liiketoiminnalle. Painopistealueena ovat älykkäät pysäköintiratkaisut ja pysäköinnin liiketoiminta, joka kiinnostaa niin käyttäjiä, omistajia ja alueita, kuin rahoittajiakin. Tätä liiketoimintaa hallitaan kokonaisuutena, jonka avulla parhaat liiketoimintamallit voidaan tunnistaa, kehittää ja lopuksi kaupallistaa.

- Projekti antaa Firalle erinomaiset  edellytykset laajentaa liiketoimintaa sekä Suomessa että ulkomailla, toimitusjohtaja Jussi Aho arvioi. Koko liiketoimintamalli on geneerinen ja se voidaan ottaa käyttöön myös muualla kuin pysäköintiin liittyvässä rakentamisen liiketoiminnassa.

Aho kertoo, että projektissa kehitetään liiketoimintamallin lisäksi myös prosesseja vaativiin hankkeisiin sopiviksi, uuteen teknologiaan pohjautuviksi ja palvelulähtöisiksi. Prosessien tueksi jatkokehitetään työkaluja kuten Firan Verstas sekä 3D-informaatiomallit koko rakentamisen arvoketjussa.

- Tämä työ tähtää siihen, että pystymme jatkossa tarjoamaan asiakkaalle kokonaisvaltaisempaa koko rakentamisen ja rakennuksen elinkaaren huomioivaa palvelua toimivilla prosesseilla ja työkaluilla sekä Suomessa että kansainvälisesti.

- Firan tavoitteena on kasvun ja kansainvälistymisen ohella olla rakennus- ja kiinteistöklusterin edelläkävijä ja Suomen sisäinen benchmark-kohde palvelullisessa ­rakentamisessa. Haluamme viedä koko alaa eteenpäin, Aho toteaa.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jussi Aho, Fira Oy, 040 826 1146, jussi.aho@fira.fi

Fira Oy on rakennusalaa uudistava, eteläpohjalaiset juuret omaava rakennusalan kasvuyritys, jonka pääkonttori on Vantaan Aviapoliksessa. Fira Oy:llä on vahva jalansija pääkaupunkiseudulla, missä se on rakentanut useita vaativia kohteita. Fira kehittää ja toteuttaa vaativia hankkeita vaativille asiakkaille pääurakoitsijana eri urakkamuodoin. Firan budjetoitu liikevaihto vuodelle 2010 on 24 M€.

Ei kahta ilman kolmatta: Kuivan siiderin ystävien hyvin tuntemat Suomen ensimmäinen kuiva siideri FIZZ Original Dry ja sen kuivempi versio FIZZ Extra Dry saavat syksyllä rinnalleen uutuusmaun, kuivan päärynäsiiderin FIZZ Dry Perryn. Puolen litran tölkissä myytävän siiderin alkoholipitoisuus on 4,7 %.

Päärynä on toiseksi suosituin siiderimakumaku omenan jälkeen. Kuivien siidereiden markkinaosuus kaikista siidereistä on 15-20 %.

–FIZZ Dry Perryssä päärynän maku tulee luonnollisena esiin, joten se sopii hyvin suomalaiseen makuun. FIZZ Dry Perry -siideri on ensisijaisesti kuiva siideri, joka maistuu päärynältä eikä päinvastoin, kertoo Olvin tuoteryhmäpäällikkö Juha Wathén.

Tuotekuvat ovat vapaasti ladattavissa myös Olvin kuvapankissa http://www.olvi.fi/web/extranet/tervetuloa

Lisätiedot: tuoteryhmäpäällikkö Juha Wathén, puh. 040 544 7791 tai juha.wathen@olvi.fi

Panimomestari William Gideon Åberg ja rouvansa Onni perustivat panimon Iisalmeen vuonna 1878. Zacharias Topeliuksen hengessä he halusivat tarjota miedompia vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille kansalaisille. Tänäkin päivänä Olvi on itsenäinen suomalainen panimo, jonka päätuotemerkkejä ovat OLVI (oluet, vichyt, lonkerot, siiderit ja virvoitusjuomat), Sandels-oluet, FIZZ-siiderit, KevytOlo ja TEHO-energiajuoma.

Suomen lapset hevimusiikillaan valloittanut HeviSaurus ryntää kauppoihin virvoitusjuomana. HeviSaurus Päärynävirvoitusjuoma on kauniin keltaista ja sisältää hedelmäsokeria.

Vaikka tuote ei sisällä lainkaan keinotekoisia makeutusaineita, siinä on kaloreita olvimaiseen tapaan peruslimukkaa vähemmän, vain 30 kcal/100 ml. Pienempi energiamäärä ehkäisee lasten sokerihumalaa, samoin kuin sen mahdollisia epämiellyttäviä seuraamuksia, kuten äkillistä väsähtämistä.

Pakkauskokona on pieneen käteen sopiva ärhäkänvihreä 0,5 litran muovipullo, joka ei hevillä hajoa. Rock rock rock!

Tuotekuvat ovat vapaasti ladattavissa myös Olvin kuvapankissa http://www.olvi.fi/web/extranet/tervetuloa

Lisätiedot: Virvoitusjuomien tuoteryhmäpäällikkö Ritva Sinisalo, puh. 050 66 497 tai ritva.sinisalo@olvi.fi

Panimomestari William Gideon Åberg ja rouvansa Onni perustivat panimon Iisalmeen vuonna 1878. Zacharias Topeliuksen hengessä he halusivat tarjota miedompia vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille  kansalaisille. Tänäkin päivänä Olvi on itsenäinen suomalainen panimo, jonka päätuotemerkkejä ovat OLVI (oluet, vichyt, lonkerot, siiderit ja virvoitusjuomat), Sandels-oluet, FIZZ-siiderit, KevytOlo ja TEHO-energiajuoma.

Energiajuomat tulivat Suomen markkinoille 1997.  Niitä myydään noin 22 miljoonaa litraa vuodessa ja piristävän juoman kysyntä näyttää jatkuvan. Ensi syksynä Olvin TEHO esittelee ensimmäisenä Suomessa uudentyyppisen vesipohjaisen energiajuoman.

Kyseessä on täysin uusi tuoteryhmä, joka pohjautuu perinteisen virvoitusjuoman sijasta raikkaaseen veteen. Uutta ja erilaista TEHO -energiavedessä on keveys ja maku. Kaloreita on vain 18/dl, vaikka keinotekoisia makeutusaineita ei käytetä. Makeus saadaan sokerista ja raikas maku sitruunasta. TEHO Energiavesi pakataan 0,5 litran näyttävään valkoiseen kierrätysmuovipulloon.

–TEHO Energiavesi tuo perinteisten energiajuomien rinnalle aivan uuden vaihtoehdon tarjoamalla samat piristävät ainesosat kevyemmin ja raikkaammin ilman energiajuomille ominaista makua, tuotepäällikkö Miikka Honkasalo Olvilta kertoo.

Olvi odottaa energiaveden saavan ystäviä paitsi nykyisten energiajuomien kuluttajista, myös niistä, joita perinteinen energiajuoman maku tai imago ei miellytä.

Perinteiset energiajuomat sisältävät paljon energiaa. Energiavesi sopii hyvin myös niille, jotka tuntevat kaipaavansa lisäpotkua ja samalla haluavat pitää huolta linjoistaan ja terveydestään.

Tuotekuvat ovat vapaasti ladattavissa myös Olvin kuvapankissa http://www.olvi.fi/web/extranet/tervetuloa

Lisätiedot: tuotepäällikkö Miikka Honkasalo, puh. 040 581 9379 tai miikka.honkasalo@olvi.fi

Panimomestari William Gideon Åberg ja rouvansa Onni perustivat panimon Iisalmeen vuonna 1878. Zacharias Topeliuksen hengessä he halusivat tarjota miedompia vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille  kansalaisille. Tänäkin päivänä Olvi on itsenäinen suomalainen panimo, jonka päätuotemerkkejä ovat OLVI (oluet, vichyt, lonkerot, siiderit ja virvoitusjuomat), Sandels-oluet, FIZZ-siiderit, KevytOlo ja TEHO-energiajuoma.